Mustan kuun majatalo - laadukas fantasiaseikkailu

 

 

Kirja saatu Lasten Keskukselta.

Vihdoinkin luimme Arvid Lydecken -palkinnon saaneen Mustan kuun majatalon! Reetta Niemelän kirjoittama ja Katri Kirkkopellon kuvittama kirja odotti iltasatuvuoroa pitkään, sillä lapset suhtautuivat kirjaan epäilevästi. (Asiaa ei ehkä auttanut se, että kuljin heidän perässään kirjan upeaa kantta ja kuvitusta esitellen ja pyysin heitä pysähtymään sen kauneuden äärelle.)

Mustan kuun majatalo on Sinimäen kaupungissa sijaitseva salaperäinen paikka, joten mikäs sen paremmin sopisi sitä asuttamaan kuin perhe Salaper: eläinlääkäri-isä Joel ja eläinrakas Saimi-tytär. Salaperit ostavat majatalon, kun läheinen tehdäs myydään nenän edestä. Isä alkaa täyttä päätä remontoida majatalosta eläinsairaalaa, kun taas Saimi huomaa, että heillä on uudessa kodissa aika paljon seuraa: koko talo on täynnä kummallista salaväkeä noidista kyklooppeihin!

Tarina alkaa pikkuhiljaa kääriytyä auki, kun Saimi tutustuu salaväkeläisiin ja saa kuulla itseään koskevan salaisuuden. Talon erikoiset asukkaat ovat taidolla rakennettuja hahmoja, joihin on helppo kiintyä. Anskariina-hiisi, joka rakastaa hattuja, lumivyörypieruja päästelevä jeti, sisukas ilkinakkeli Rorrim... urhea salaväki on löytänyt Mustan kuun majatalosta turvapaikan ihmisten tuhotessa jatkuvasti niiden luontaista elinympäristöä. Majataloa uhkaava pahaenteisyys, johon läheinen vanha peilitehdas liittyy, alkaa kuitenkin tiivistyä ja salaväki tajuaa olevansa vaarassa myös turvapaikassaan. Mitä peilitehtaan lipevä Quumestari oikein suunnittelee?

Mustan kuun majatalo on omaperäinen, monikerroksinen fantasiaseikkailu. Hahmot, miljöö ja juoni ovat tuoreita ja persoonallisia. Luonnonsuojelun teema kulkee mukana ensimmäisiltä sivuilta lähtien. Majatalon tarina saa käsittääkseni jatkoa, mistä olen hyvin iloinen, sillä näin huolella kypsytetty juoni kekseliäine hahmoineen ansaitsee paljon lisäsivuja!

Suosittelen kirjaa 7-vuotiaista ylöspäin. Kannattaa kuitenkin huomioida, että kirja vaatii kärsivällisyyttä (se on hiukan hidastempoinen) eivätkä kaikki kohtaukset sovi herkille pikkukuulijoille tai -lukijoille. Omat lapseni tuumasivat kirjan olevan "aika hyvä" ja "ihan jees" ja molemmat haluavat ehdottomasti kuulla lisää Saimi Salaperin ja salaväen seikkailuista. Häikäisevä kuvitus lumosi meidät kaikki!

#lastenkirjahaaste2022: Mahdollinen tulevaisuuden klassikko

#pienihelmetlukuhaaste2022: Kirjan hahmoilla on yliluonnollisia kykyjä

***

Kirja: Mustan kuun majatalo I

Teksti: Reetta Niemelä

Kuvitus: Katri Kirkkopelto

Kustantaja: Lasten Keskus 2021

Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään kiinni. Mutta ei se ollutkaan käs
Lue lisää

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Kuva
Kirja saatu kustantajalta arviointia varten. Muistan tykänneeni Salaisesta puutarhasta lapsena, mutta en muistanut juonesta muuta kuin sen, että joku lapsi oli ihan piloille hemmoteltu ja jossain oli salainen puutarha. (No tuo jälkimmäinen on toki pääteltävissä ihan kirjan nimestäkin.) Omat lapseni ovat usein tykänneet samoista kirjoista ja klassikoista kuin minä, mutta jouduin kuitenkin hiukan myymään kirjan ideaa heille ennen kuin he innostuivat. Lopullisen sysäyksen Salaisen puutarhan lukemiselle antoi lopulta kuopuksen iltasatuvalinta, Matilda , jossa päähenkilö kehui kirjaa. Esikoinen päätti sillä hetkellä, että hyvä on, luetaan tämä sitten seuraavaksi. Salainen puutarha on F. H. Burnettin  vuonna 1911 kirjoittama valovoimainen tyttökirja, jossa 10-vuotias, sairaalloiseksi ja kärttyisäksi kuvailtu Mary Lennox muuttaa Yorkshiren perukoille kolkkoon kartanoon kaukaisen sedän elätettäväksi. Maryn vanhemmat nimittäin kuolevat koleran runtelemassa Intiassa, eikä orvolle Marylle jää ket
Lue lisää

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär

Kuva
Ronja ryövärintytär   odotti pitkään kirjahyllyssämme oikeaa hetkeä tulla luetuksi. Aloitimme kirjan jo kertaalleen viime vuoden puolella, mutta silloin se tuntui lapsista vielä liian hurjalta. Pari viikkoa sitten kuin yhteisestä päätöksestä lapset kysyivät, että ruvettaisiinko nyt lukemaan  Ronjaa , ja mehän ruvettiin! Jos jostain lastenkirjasta voi käyttää sanaa väkevä, niin  Ronja ryövärintyttärestä .  Astrid Lindgrenin  klassikko on ennen kaikkea tarina ystävyydestä, mutta kirja kertoo myös rohkeudesta, tasapainottelusta oikean ja väärän välillä, vanhempien rakkaudesta lapsiaan kohtaan, ennakkoluuloista ja lasten oikeudesta kulkea omia polkujaan. Mukana on myös fantastisia ja jännitystä lisääviä elementtejä ilkeiden männiäisten, julmien ajattarien ja hölmöjen kakkiaisten muodossa. Kun Ronja huusi, männiäiset lopettivat hakkaamisen. Sen sijaan Ronja kuuli jotain pahempaa. Ne olivat ryhtyneet kiipeämään kiveä ylös. Ne lähestyivät pimeässä joka puolelta. Ronja kuuli
Lue lisää