Erik J. Brown / 2022 Erik J. Brownin All That’s Left in the World on rakkaustarina, selviytymistarina, seikkailu ja uhkakuva. Tarina etenee vuoroin Jamien, vuoroin Andrew'n näkökulmasta ja sijoittuu tämän päivän Amerikkaan. Koronan jälkeen tullut, linnuista lähtenyt virus tappaa lyhyessä ajassa lähes koko ihmiskunnan. (Hiukan kuumotti lukea tästä aiheesta kaiken lintuinfluenssauutisoinnin keskellä...) Andrew ja Jamie ovat teini-ikäisiä ja menettäneet kumpikin tahoillaan perheensä virukselle. Jamie piileksii maailmalta perheensä mökillä ja annostelee säilykkeitä. Andrew matkaa jalan kohti kaukaista päämäärää syyllisyyden painaessa joka askeleella. Sattuma tuo pojat yhteen, ja siitä alkaa heidän yhteinen seikkailunsa, ystävystymisensä ja myös rakastumisensa. Mielenkiintoinen, synkkyydessään pelottavan uskottava mutta lopulta kuitenkin toiveikas YA-romaani tempaisi mukaansa heti alussa. Suosittelen!

  Riikka-Maria Rosenberg / Kati Vuorento / Tammi 2023 / arvostelukappale Saara ja naakka on kirja täynnä kauneutta, menneiden aikojen lumoa, salaperäisyyksiä ja vähän seikkailuakin. Lukija pääsee eläinrakkaan Saaran ja puhuvan Petersson-naakan mukana nykyhetkestä vuoteen 1779 ja siellä aatelisperheen kartanoon. Kartanossa asuvasta paronin pojasta, Alexander von Baumgartnerista, tulee Saaran ystävä, vaikka lapset tietenkin oudoksuvat toistensa puheita ja tapoja. Kirjan lopussa on kiva tieto-osio 1770-luvun elämästä ja vähän tuon ajan sanastoakin. Riikka-Maria Rosenbergin kirjoittama Saara ja naakka on ihastuttava romaani, mutta sanastoltaan ja rakenteeltaan ei helpoimmasta päästä. Kirja onkin oiva sanavaraston kasvattaja sujuvasti lukeville. Tarina vetoaa todennäköisesti parhaiten historiasta ja eläimistä kiinnostuneisiin isompiin alakoululaisiin. Voisin kuvitella, että omia lapsiani pohdituttaisivat etenkin kuvaukset tyttöjen ja eläinten oikeuksista ja yhteiskunnan luokka

  Tui T. Sutherland / suom. Peikko Pitkänen / Gummerus 2023 / arvostelukappale Tulisiivet - Kuu nousee aloittaa uuden saagan Pyrrhian lohikäärmeiden elämässä. Edelliset viisi kirjaa keskittyivät kohtalon lohikäärmeenpoikasiin, mutta nyt on uusien tyyppien aika pelastaa maailma. Lukijalle tutuiksi ja rakkaiksi käyneet Savinen, Tsunami, Gloria, Tähtimö ja Leimu paimentavat oppilaita Jadevuoren akatemiassa. Koulun tarkoitus on tarjota turvallinen oppimisympäristö kaikkien heimojen nuorille. Ei ole kuitenkaan itsestäänselvää, että aiemmat viholliset pystyisivät elämään rauhallista yhteiseloa. Varsinkin jääsiipioppilaat vaikuttavat hyökkääviltä. Kirjan päälohikäärme, Kuu, on sademetsän kätkössä varttunut yösiipi. Kuulla on suuri salaisuus: hän osaa sekä lukea ajatuksia että ennustaa tulevaa. Kuun äiti ja Kuun mieleen pääsevä, ikuiseen vankeuteen tuomittu kuolematon animuslohikäärme kehottavat kumpikin Kuuta pitämään kykynsä visusti omana tietonaan, mutta kun muut oppilaat ovat

  William Golding / Otava 1960 / suom. Juhana Perkki Kärpästen herra on William Goldingin vuonna 1954 kirjoittama klassikko, ja mielestäni hyvin vastenmielinen sellainen. Kirjan tapahtumat ajoittuvat toisen maailmansodan kynnykselle. Joukko eri-ikäisiä englantilaispoikia päätyy lentoturman seurauksena autiolle saarelle. Aluksi lapset, joista vanhimmatkin ovat vain 12-vuotiaita, riemuitsevat siitä, ettei läsnä ole ainoatakaan aikuista. Riemu vaihtuu kuitenkin nopeasti huoleksi ja peloksi yltyen lopulta vimmaiseksi selviytymistaisteluksi, kun seurue hajautuu kahtaalle: toista porukkaa johtaa armoton Jack ja toista, alati pienenevää joukkoa rauhanomainen Ralph. Kärpästen herra palkittiin Nobelilla kolme vuosikymmentä ensijulkaisua myöhemmin. Romaani tarjoaakin mahdollisuuksia loputtomiin tulkintoihin ihmisyydestä, moraalista, pahuudesta ja yhteiskunnasta. Itseäni lukukokemus ennen kaikkea puistatti. Pidin kirjaa ihan hyvänä yläasteella, jolloin opettaja luetutti sen meillä*

Dess Terentjeva / WSOY 2021 Lilja on ysillä ja korviaan myöten ihastunut Ihanaan, muunsukupuoliseen koulukaveriinsa. Tilanne mutkistuu, kun selviää, että Liljan isä seurustelee Ihanan äidin kanssa. Mutkat jyrkkenevät, kun Lilja tajuaa ettei Ihanan äiti tunne saati hyväksyisi Ihanaa sellaisena kuin tämä oikeasti on. Pidin kovasti Liljasta ja hänen vimmastaan edistää sateenkaarevien ihmisten oikeuksia. Lilja itse on panseksuaali, mutta tämä oli enemmän taustalla vaikuttava huomio, koska sekä Lilja että hänen yksinhuoltajaisänsä olivat asian kanssa täysin sinut. Eniten Liljaa askarrutti Ihanan pyristely ahdasmielisen äidin otteessa. Ihanassa ihaninta oli: - kerronnan rytmi ja pienet yllätykset tekstissä - Liljan isän jämäkkyys, kun sitä tarvittiin - Liljan pyrkimys toimia omissa ajatuksissaankin mahdollisimman kunnioittavasti - Saritan ystävyys - Liljan isän kommentti siitä, ettei tehdä toisen asiasta omaa show’ta Dess Terentjevan kaunis ja raikas säeromaani oli Finlandia-ehdokk

Janne Malinen / Teemu Juhani / Tammi 2022 Viikon #lauantainlastenromaani on Seitsemän kielonlehteä . Tämä esittely on kirjoitettu esikoiseni kertoman perusteella, sillä itse en ole tätä Janne Malisen kirjaa vielä lukenut. Kiinnostukseni kyllä heräsi siinä vaiheessa, kun jouduin patistelemaan lasta kouluun. "Mä luen vielä tämän sivun loppuun" kuului parina päivänä ennen kouluunlähtöä/valojen sammuttamista/ruokapöytään tuloa. Kirja oli kuulemma niin koukuttava! Waaralinnan salaisuudet -trilogian aloittava teos kertoo vakavasti sairaasta Oskarista, joka lähetetään parantolaan. Paikan johtajatar on hyvin tiukka ja pelottava. Oskar saa kuitenkin hyviä kavereita, joiden kanssa voi seikkailla. Tunnelma on synkkä. Mukaan mahtuu myös surua ja kuolemaa. Seitsemän kielonlehteä on hyvin jännittävä seikkailu. Kirjassa etsitään aarretta ja joudutaan vaaratilanteisiin. Parantolaa ympäröivässä metsässä asuu outoja ja vaarallisia eläimiä. Kirja ei ehkä sovi alle 10-vuotiaille,