Enid Blyton / suom. Terttu Järvilehto / kansi: Virpi Talvitie / Tammi 2001 Timanttikätkön salaisuus (Tammi 2001) on yhdestoista osa Enid Blytonin seikkailusarjaa, joka tunnetaan myös nimellä Viisi etsivää ja vainukoira . Olen kerännyt itselleni nämä Virpi Talvitien suunnittelemat osat, mutta sarjasta löytyy muitakin versioita. Englanniksi kirja on julkaistu jo vuonna 1957 ja suomeksi Terttu Järvilehdon kääntämänä vuonna 1965. Tämänkertainen tarina alkaa koomisesti kyläkonstaapeli Goonin erehdyksellä. Goon on vakuuttunut siitä, että hänen arkkivihollisensa, nuori Fredrik Algernon Trotteville, jota tämän ystävät kutsuvat Pullaksi, on lähetellyt hänelle pilailumielessä outoja kirjeitä. Vaikka Goon on Lain koura! Vimmoissaan Goon polkee Pullan luo kovistelemaan tätä. Goonin aiheeton ränttäys saa aikaan vain sen, että Pulla ystävineen kiinnostuu nimettömistä kirjeistä. He alkavat selvittää mikä on kirjeissä mainittu Muratti-huvila ja kuka on Smith, joka kirjoittajan mielestä

  Thomas Taylor / suom. Jaana Kapari-Jatta / WSOY 2020 Hotelli Nautiluksen löytötavaratoimiston hoitaja Herbert Sitrus ja Aaverannan kirja-apteekkiin muuttanut Orvokki Parma ovat hädin tuskin toipuneet malamanterin kohtaamisesta, kun seuraava koettelemus vyöryy Aaverannan kaupunkiin. Aaveranta kohtaa historiansa hurjimman myrskyn, jonka vimma paiskaa rannalle jotain kiehtovaa: ison, kalanmuotoisen pullon. Merestä nousee myös jotain kertakaikkisen kammottavaa: kuka - tai mikä - on lonkeroinen Syvä Huppu? Puhuuko hän totta väittäessään, että ainoa keino pelastaa Aaveranta mereen vajoamiselta on myrskykala Gargantiksen tuhoaminen? (Ja miten löytöpullo liittyy asiaan, entäpä sitten verenhimoinen koneistoerakkorapu, joka hyökkää yön pimeydessä?) Gargantis (WSOY 2020) on Malamanterin tavoin jännittävä ja vauhdilla etenevä toimintaseikkailu. Kirjan lopussa vihjataan koukuttavasti päähenkilö Herbien menneisyyden saloihin. Onko hedelmälaatikossa rannalle huuhtoutunut Herbie oikeasti