Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2018.

Viikon kirja: Viisikko karkuteillä

Kuva
Herahtaako sinullakin vesi kielelle pelkästä Viisikko-kirjan ajattelemisesta? En muista, että missään muussa kirjasarjassa olisi syöty niin paljon eväitä kuin Enid Blytonin kirjoittamissa seikkailukirjoissa. Eväiden nauttimisen lisäksi Viisikko-sarjan neljä lasta ja koira selviytyvät erilaisista kiperistä tilanteista nokkeluutensa ja rohkeutensa ansiosta.
"Kinkku ja leipä esiin, ja se pikkelsiruukku joka tuli mukaan, komensi Leo. - Minä aion avata maitopulveritölkin. Laita sinä Pauli kaakaota niin että sitä riittää." Päähenkilöistä Anne, Dick ja Leo kuuluvat samaan perheeseen. Viisikon neljäs jäsen on lasten Pauli-serkku ja hännänhuippuna hääräilee Paulin koira Tim. Paulin oikea nimi on Paula, mutta koska hän on aina halunnut olla poika, läheiset kutsuvat häntä Pauliksi. Serkukset viettävät usein lomiaan Paulin vanhempien, Fanny-tädin ja Peter-sedän, luona maaseudulla.

Viisikko karkuteillä on sarjan kolmas kirja ja oma lempparini. Muistan kirjan tapahtumat vieläkin el…

Viikon kirja: Toivoisin että asuisin kuussa

Kuva
Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten.

Viime vuonna juhlittiin satavuotiasta Suomea, tänä vuonna juhlitaan lastenkirjailija, kääntäjä Marjatta Kurenniemeä, jonka syntymäpäivästä tuli kuluneeksi sata vuotta 7.5.2018.

Juhlavuoden kunniaksi WSOY on julkaissut Ismo Loivamaan toimittaman kokoelman Kurenniemen satuja ja runoja. Kirjan on kuvittanut Finlandia-palkittu Sanna Mander.

Kurenniemen tunnetuimpia tarinoita lienevät 1950-luvulta peräisin oleva Oli ennen Onnimanni sekä 1960-80-luvuilla kirjoitetut kertomukset Onnelista ja Annelista, jotka ovat viime vuosina seikkailleet valkokankaallakin kolmen elokuvan verran.

Loivamaa kertoo esipuheessaan, että Kurenniemi oli viiden vilkkaan lapsen äiti, joka osasi kuitenkin ottaa aikaa myös itselleen – tai jos aikaa ei meinannut muuten löytyä, hän keksi omaperäisiä ratkaisuja ja esimerkiksi ripusti kirjan pyykkipoikien avulla tiskipöydän yläpuolelle ja luki tiskatessaan. Kätevää!



Kun sain käsiini Toivoisin että asuisin kuussa -kokoelma…

Kuusivuotiaani lukee jo yksin – miksi olen huolissani?

Kuva
Esikoinen aloittaa syksyllä eskarin. Iso asia sekin, mutta arvatkaa mitä olen tässä viime päivinä haikein mielin "murehtinut" eskariakin enemmän? Sitä, että vasta tovi sitten kuusi vuotta täyttänyt tyttäreni on nyt ruvennut lukemaan kirjoja itsenäisesti.

Opittuaan viime joulun tienoilla lukemaan, esikoinen on kyllä lukenut koko ajan paljon, mutta tähän asti vain sellaisia kirjoja, joita olemme aikaisemmin lukeneet yhdessä. Usein hän on lukenut kirjaa omaan tahtiin samaan aikaan, kun se on ollut meillä muutenkin lukuvuorossa.

Mutta nyt, ensimmäistä kertaa ikinä, hän luki alusta loppuun kirjan, jota minä en ollut lukenut hänelle ollenkaan. Kyseessä oli alakouluikäisille suunnattu kirja Pelokas pikku Nöpö, joka kertoo arasta kissanpennusta. Esikoinen sai kirjan syntymäpäivälahjaksi ja alkoi lukea sitä saman tien. Viikon päästä hän sitten ilmoitti tyytyväisenä, että "No niin! Valmis!" ja kertoi aloittavansa kirjan pian alusta.



Minä menin tästä jotenkin poi…

Lotta Torvinen ja kuninkaallinen risteily – jännitystä alakoululaisille!

Kuva
Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten.

Elisa Niemisen esi- ja alakouluikäisille suunnattu kirjasarja Torvisen perheen seikkailuista sai tänä keväänä jatkoa. Lotta Torvinen ja kuninkaallinen risteily jatkaa suoraan ensimmäisen osan makkaramestarikilpailujen jälkimainingeista. Mainingit ovat läsnä kirjassa muutenkin, sillä tarina sijoittuu Itämerelle, hulppealle Sirkus Linen risteilylle.

Torvisten pappa, joka voitti peräti satatuhatta euroa Käpälämäen leirintäalueen makkaramestarikilpailussa, kutsutaan juhlistamaan kisan voittoa Sirkus Linen MS Kuningatar -alukselle. Mukaan lähtee koko Torvisen perhe, kuinkas muutenkaan: äiti, isä, kertojana toimiva kymmenvuotias Lotta ja hänen kaksosveljensä Leevi.

Kutsussa mainitaan, että itse Uggalabaggalan kuningaspari tahtoo tavata kisan voittajan – ja toivoo, että voittaja pukeutuu hienoimpiin koruihinsa. Aikuisella lukijalla hälytyskellot alkavat tietenkin piristä saman tien, ja oli mielenkiintoista seurata, missä vaiheessa tuleva e…

Viisi villiä Virtasta – mistä supersuositussa sarjassa oikein on kyse?

Kuva
Kirjat saatu arvioitavaksi blogia varten.

Viisi villiä Virtasta -kirjasarjan luonut kirjailija Anneli Kantopalkittiin toukokuussa Anni Swan -mitalilla. Paljon onnea kirjailijalle tästä huikeasta kunniasta! Lastenkirjainstituutin tiedotteessa kerrotaan, että palkinto jaetaan joka kolmas vuosi erittäin korkeatasoiselle kotimaiselle lasten- tai nuortenkirjalle. Kirjasarjan osat Virtasen lapset ja pentuPerttu Virtanen ja varkaus sekä Vilma Virtanen virpomassa olivat varsinaisesti ne kirjat, joiden ansiosta palkinto myönnettiin. Perusteluina olivat muun muassa kirjojen tuore ja raikas tyyli sekä eettisyys.

Tähän perheeseen Virtaset rymistelivät pääsiäisen tienoilla, kun lainasin kirjastosta Vilma Virtanen virpomassa -kirjan. Virtasen lapset ja pentu -kirjaankin molemmat lapset rakastuivat heti ensikuulemalta. Tämän kirjan suhteen alan olla siinä pisteessä, että kun se kiikutetaan minulle ääneen luettavaksi, kiroan hetken hiljaa mielessäni. Tykkään kirjasta itsekin paljon, mutta…

Viikon kirja: Viisikko karkuteillä

Kuva
Herahtaako sinullakin vesi kielelle pelkästä Viisikko-kirjan ajattelemisesta? En muista, että missään muussa kirjasarjassa olisi syöty niin paljon eväitä kuin Enid Blytonin kirjoittamissa seikkailukirjoissa. Eväiden nauttimisen lisäksi Viisikko-sarjan neljä lasta ja koira selviytyvät erilaisista kiperistä tilanteista nokkeluutensa ja rohkeutensa ansiosta.
"Kinkku ja leipä esiin, ja se pikkelsiruukku joka tuli mukaan, komensi Leo. - Minä aion avata maitopulveritölkin. Laita sinä Pauli kaakaota niin että sitä riittää." Päähenkilöistä Anne, Dick ja Leo kuuluvat samaan perheeseen. Viisikon neljäs jäsen on lasten Pauli-serkku ja hännänhuippuna hääräilee Paulin koira Tim. Paulin oikea nimi on Paula, mutta koska hän on aina halunnut olla poika, läheiset kutsuvat häntä Pauliksi. Serkukset viettävät usein lomiaan Paulin vanhempien, Fanny-tädin ja Peter-sedän, luona maaseudulla.

Viisikko karkuteillä on sarjan kolmas kirja ja oma lempparini aina lapsuudesta lähtien. Muistan kirj…

Viikon kirja: Viisikko karkuteillä

Kuva
Herahtaako sinullakin vesi kielelle pelkästä Viisikko-kirjan ajattelemisesta? En muista, että missään muussa kirjasarjassa olisi syöty niin paljon eväitä kuin Enid Blytonin kirjoittamissa seikkailukirjoissa. Eväiden nauttimisen lisäksi Viisikko-sarjan neljä lasta ja koira selviytyvät erilaisista kiperistä tilanteista nokkeluutensa ja rohkeutensa ansiosta.
"Kinkku ja leipä esiin, ja se pikkelsiruukku joka tuli mukaan, komensi Leo. - Minä aion avata maitopulveritölkin. Laita sinä Pauli kaakaota niin että sitä riittää."
Päähenkilöistä Anne, Dick ja Leo kuuluvat samaan perheeseen. Viisikon neljäs jäsen on lasten Pauli-serkku ja hännänhuippuna hääräilee Paulin koira Tim. Paulin oikea nimi on Paula, mutta koska hän on aina halunnut olla poika, läheiset kutsuvat häntä Pauliksi. Serkukset viettävät usein lomiaan Paulin vanhempien, Fanny-tädin ja Peter-sedän, luona maaseudulla.

Viisikko karkuteillä on sarjan kolmas kirja ja oma lempparini. Muistan kirjan tapahtumat elävästi om…

Palkittu Helmenkalastaja on jännittävä kirja ystävyydestä ja rohkeudesta

Kuva
Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten.

Runeberg Junior -palkinnon tänä vuonna voittanut Helmenkalastaja on perinteinen seikkailutarina, jonka voimakas ja taianomainen ote hurmaa aikuisenkin lukijan. Karin Erlandssonin teos kertoo isoista asioista; ystävyydestä, ikävästä, ahneudesta ja rohkeudesta.

Pääosassa on orpo Miranda, nuori ja taitava helmenkalastaja, joka lähtee tavoittelemaan mahdotonta: hän aikoo löytää Silmäterän, helmen, josta kuningatar on luvannut yltäkylläisen palkkion. Miranda tietää, että Silmäterän etsijöille ei yleensä käy hyvin – myös hänen oma isänsä katosi Silmäterää etsiessään. Kukaan ei edes ole varma, onko Silmäterää oikeasti olemassa, ja silti vanhemmat ovat valmiita jopa hylkäämään lapsensa löytääkseen tuon ihmeellisen helmen. Helmenkalastajat nimittäin uskovat, että se, joka löytää Silmäterän, saa kaiken mitä toivoa saattaa.

"Sen joka saa haltuunsa Silmäterän, ei tarvitse enää koskaan kaivata mitään, koska silloin kaikki toiveet toteutuvat. 
Jos…