Pikku Korppi Raitasukka pistää tuulemaan

 Kansikuva
 
Nele Moost / Annet Rudolph / suom. Ritva Brander / Aurinko Kustannus 2011
 
Pikku Korppi Raitasukan kootut seikkailut -satukokoelmassa seikkailee nenäkäs ja hiukan itsekeskeinenkin korppi, joka eläinystäviensä ja kaikkia metsän eläimiä kaitsevan rouva Mäyrän avustuksella opettelee kaveritaitoja ja toisten huomioon ottamista. Tarinat ovat hauskoja ja kuvitus mukaansatempaavaa. Myös suomennos toimii jotenkin erityisen jouhevasti! 
 
Ensimmäisessä tarinassa, nimeltään KAIKKI MINUN! eli 10 temppua, joilla saa kaiken itselleen, Pikku korppi haalii ystäviensä leluja ja tavaroita itselleen muun muassa harhauttamalla, uhkaamalla, imartelemalla ja herättämällä sääliä. Pian hän kuitenkin huomaa, että yksin pesässä kyhjöttäminen kaikkien aarteiden ympäröimänä ei olekaan niin hauskaa, vaan paljon kivempaa olisi leikkiä muiden kanssa. Niinpä hän palauttaa vilunkipelillä hankkimansa tavarat ja alkaa taas leikkiä muiden kanssa.

KAIKKI SALLITTUA? TAI AINA KILTTINÄ - EI ONNISTU! on kertomus Pikku korpin yrityksistä opetella hyviä tapoja. Hän saa nimittäin rouva Mäyrältä ukaasin, että jos hän ei ala käyttäytyä paremmin, hän ei saa yhtään syntymäpäivälahjaa. Erittäin hyvin käyttäytyvän jäniksen avustuksella Pikku korppi omaksuu tärkeimmät käytöstavat, joihin jäniksen mukaan kuuluu esimerkiksi se, ettei voi aina uhata läiskiä toista korville, jos toinen ei tee niin kuin itse haluaa. Pikku korppi vetää säännöistä tietenkin omat johtopäätöksensä ja opastaa vuorostaan ystäväänsä sutta, että kädet täytyy muistaa pestä ennen kuin alkaa härnätä pöllöä.

Kolmas tarina, nimeltään KAIKKI HYVIN TAAS! TAI PIKKU KORPPI SAA NIMEN! on varmasti yksi esikoisen lempitarinoita kautta aikojen mistään kirjasta. Tässä tarinassa Pikku korppi tajuaa, että hän tarvitsee muunkinlaisen nimen kuin pelkkä Pikku korppi. Nimeä miettiessään hän kuitenkin sairastuu, ja rouva Mäyrä ottaa hänet luokseen potemaan. Pikku korppi ei ole erityisen helppo potilas, mutta rouva Mäyrän avustuksella hän on pian taas jalkeilla ja pääsee viettämään omia Nimenantojuhliaan. Muu metsän väki on korpin sairastaessa valinnut hänelle nimeksi Raitasukka, ja hetken nikoteltuaan Pikku korppi on nimestä innoissaan.

Viimeisessä tarinassa, SE ON IHAN TOTTA! TAI KORPINKONSTEJA JOKA TILANTEESEEN, Pikku korppi pääsee kolmen kaverinsa kanssa lomanviettoon täti Torttusen maatilalle. Rouva Mäyrä on päättänyt, että koko konkkaronkkaa ei voi tädin luokse lähettää, ettei tätiparka saa hermoromahdusta, mutta loppujen lopuksi kaikki kaverukset kuitenkin päätyvät salamatkustajina tädin luokse. Jatkuva huijaaminen ja piilottelu käy kuitenkin kaikkien hermoille, eikä kukaan pysty oikeasti nauttimaan lomailusta. Totta kai täti Torttunen myös yllättää kaikki neljätoista lomailijaa ullakolta, mutta yllättäen hän ei olekaan vihainen vaan iloinen siitä, että hänen luokseen tulikin niin paljon vieraita.

Ps. Meillä molemmat lapset ovat tykänneet aivan hurjasti myös Pikku korppi ja suuri kilpa-ajo -elokuvasta. Elokuva on sallittu myös perheen pienimmille, ja kolmevuotiaammekin jaksoi katsoa sen loppuun asti. 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?