Finlandia-ehdokas: Avain hukassa


Sanna Manderin

AVAIN HUKASSA

on tarina yhden kerrostalon erilaisista asukkaista.

Kirja alkaa lapsia kutkuttavalla mysteerillä: kirjan kertoja on hukannut avaimensa! Hän pyytää lukijaa auttamaan, ja samalla päästään kurkistamaan, millaisia asukkaita talossa asuu. Alla muutamia minun ja lasten lempparityyppejä:

Barbarossa on hyvin järjestelmällinen, hän aakkostaa ajatuksensakin. Barbarossan seinällä on varsinkin aikuista lukijaa naurattavia muistilappuja ja hyllyiltä löytyy erilaisia säilytysratkaisuja esimerkiksi varpaankynsille.

Entä sitten Erkki, joka trollaa netissä ja pistäisi yksisarviset lihoiksi? Molempia lapsia mietityttää Erkin pään päälle kohonnut tummanpuhuva myrskypilvi. Mitähän kurjaa Erkille on tapahtunut, kun hän on sortunut nettivihaan?

Teini-ikäinen Kuivalaisen Jimi ei tykkää nimestään ja ottaisi mielellään vähän jotain rokimpaa tilalle. Pirukakkarainen olisi Jimin mieleen.

Ihanan vaaleanpunaisesta yksiöstä löytyy nuudelia kokkaileva prinsessa, joka halusi muuttaa isosta kuninkaanlinnasta vähän kotoisampaan kämppään.

Maijalla on seitsemän faijaa, joten tässä asunnossa sattuu ja tapahtuu: keitellään nakkeja, juodaan kahvia, harjataan hiuksia, silitetään, luetaan päivän lehteä.

Omaan mielenmaisemaani vetoaa tunnelmaltaan eniten eläkepäiviään viettävät Ossi ja Ray. Vai mitä sanotte tästä ihanasta kuvauksesta:

Kun iltapäivä pimenee
ja kannussa hautuu minttutee,
levyltä soi Billie Holiday.

Kirjan lopussa lasten odotus palkitaan ja avain löytyy. Eikä haittaa, vaikka avaimen on kertaalleen jo löytänyt, sitä on hauska etsiä monta kertaa uudestaankin. Välillä omille tytöilleni tulee jopa kinaa siitä, että kumman vuoro on löytää avain ensin.


Tämä virkistävästi kirjoitettu ja raikkaasti kuvitettu kirja herättää monenlaisia ajatuksia. Minut se sai pohtimaan oman kerrostaloni asukkaita: lymyääkö täällä jossain "Erkki" tai tip top -järjestystä rakastava "Barbarossa"? En itse asiassa tiedä oman rappuni naapureista kovinkaan paljon. Tänään aamuvarhaisella olin samaan aikaan hississä suurin piirtein ikäiseni naapurin kanssa, joka veti perässään matkalaukkua. Kun kysyin, oliko hän lähdössä reissuun, hän kertoi tekevänsä keikkatöitä laivalla. Sinne hän sujahti, kohti Turun satamaa aamun hämärässä. Ehkä saan pian tietää jotain uutta jostain toisestakin naapuristani.

Ps. Omaa Finlandia-ehdokassuosikkia saa äänestää 26.11. klo 23.59 asti tässä osoitteessa.

Kirja: Avain hukassa / Nyckelknipan
Teksti ja kuvitus: Sanna Mander
Kustantaja: Schildts & Söderströms / S&S 2017

Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään kiinni. Mutta ei se ollutkaan käs
Lue lisää

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Kuva
Kirja saatu kustantajalta arviointia varten. Muistan tykänneeni Salaisesta puutarhasta lapsena, mutta en muistanut juonesta muuta kuin sen, että joku lapsi oli ihan piloille hemmoteltu ja jossain oli salainen puutarha. (No tuo jälkimmäinen on toki pääteltävissä ihan kirjan nimestäkin.) Omat lapseni ovat usein tykänneet samoista kirjoista ja klassikoista kuin minä, mutta jouduin kuitenkin hiukan myymään kirjan ideaa heille ennen kuin he innostuivat. Lopullisen sysäyksen Salaisen puutarhan lukemiselle antoi lopulta kuopuksen iltasatuvalinta, Matilda , jossa päähenkilö kehui kirjaa. Esikoinen päätti sillä hetkellä, että hyvä on, luetaan tämä sitten seuraavaksi. Salainen puutarha on F. H. Burnettin  vuonna 1911 kirjoittama valovoimainen tyttökirja, jossa 10-vuotias, sairaalloiseksi ja kärttyisäksi kuvailtu Mary Lennox muuttaa Yorkshiren perukoille kolkkoon kartanoon kaukaisen sedän elätettäväksi. Maryn vanhemmat nimittäin kuolevat koleran runtelemassa Intiassa, eikä orvolle Marylle jää ket
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee erityisen läheiseksi Pekan so
Lue lisää