Viikon kirja: Kaiken Kadottajan arvoitus


Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten.

Kaiken Kadottajan arvoitus on hauska, sopivan jännittävä ja ilmaisultaan kekseliäs lastenkirja. Lyhyehkössä tarinassa on tavutettu pisimmät sanat, joten kirja sopii hyvin myös juuri lukemaan oppineille.

Reetta Niemelän kirjoittama ja Katri Kirkkopellon kuvittama tarina on ensimmäinen osa uudesta lastenkirjasarjasta, joka kertoo Pikkiriin pulmatoimistosta ja Vilske-nimisen pikkukaupungin asukkaista. Vilskeessä asuu sekä tavallisia asukkaita että satuväkeä, ja pikkuruinen Pikkirii kuuluu tähän jälkimmäiseen ryhmään. Hän ottaa ratkaistavakseen visaisen pulman, joka järkyttää muuten niin rauhallisen kaupungin asukkaita: Vilskeestä on alkanut kadota tavaroita ja ihmisiä! Milla Myssyhyyryn nenäliina ja torikauppias Ärhämän kumkvatit ovat tiessään, samoin rehtori Nuokku-Aakkonen (joka tosin löytyikin heti koulun katolta).

Pikkirii päättää ottaa pannukakkupalkalla apurin itselleen, ja tehtävää hakee reipas ja nälkäinen Rymyjätti-koira. Yhdessä järjestyksenvalvoja Nysä Nörtin kanssa Pikkirii ja Rymyjätti päättelevät, että katoamistapausten takana on hirviö nimeltään Kaamea Kaiken Kadottaja.

"Kaamealla Kaiken Ka-dot-ta-jal-la on varmasti terävät hampaat, löyhkäävä hengitys ja punaiset kii-lu-sil-mät, Nysä sanoi hampaat kalisten."

Nysä kiirehtii laatimaan tiedotteen Vilskettä uhkaavasta Kaameasta Kaiken Kadottajasta. Yön tullen Pikkirii ja Rymyjätti lähtevät tutkimaan paikkoja, joissa jotakin on kadonnut. Rymyjätin mielestä Kaamean Kaiken Kadottajan tassunjäljet tuoksuvat ihan siivousintoilija Tursula Tuuttipurun pesujauheelta. Samaan aikaan Tursula Tuuttipuru valmistautuu lähtemään öiselle siivousretkelle. Hän sujauttaa jalkaansa isot tiikeritohvelit ja hykertelee innosta, kun pääsee siivoamaan. Hän on varma, että tekee kaupunkilaisille palveluksen järjestelemällä vähän paikkoja.

Tässä vaiheessa kirjaa lukija/kuulija jo arvaa, että Kaamea Kaiken Kadottaja onkin Tursula Tuuttipuru. Paljastusta seuraa myös kirjan jännittävin kohta, kun Pikkirii ja Rymyjätti luulevat näkevänsä hirviön kenkäkaupan ikkunassa. Tursula luulee itsekin joutuvansa hirviön hyökkäyksen kohteeksi ennen kuin tajuaa, että hänhän se Kaamea Kaiken Kadottaja on - vahingossa mutta kuitenkin. Selviää, että Tursula on niin likinäköinen, ettei hän ole kunnolla erottanut asioita, joita on yrittänyt siivota ja järjestää. Hän saa silmälasit, ja asukkaat saavat kadonneet tavaransa.

Kaiken Kadottajan arvoitus -kirjassa jännittävät juonenkäänteet on rakennettu tosi onnistuneesti siten, että juuri ennen kuin jännitys käy liian suureksi, lapselle selviää, ettei mitään hirviötä oikeasti olekaan, vaan kyseessä on hassu sekaannus. Sekä lapset että minä itse ääneenlukijana tykkäsimme kovasti Niemelän sutjakkaista sanavalinnoista ja huumorista, jota löytyy erityisesti hahmojen nimistä (ah miten ihana nimi Tursula Tuuttipuru) ja sivuilta löytyvistä "virallisista" ilmoituksista.

Kirkkopellon kuvitus sopii tarinaan hyvin.

Lämmin suositus tälle kirjalle! Ihanaa, että kyseessä on sarja - lapset haluavat varmasti kuulla muistakin Pikkiriin pulmatoimiston arvoituksista!



KirjaKaiken Kadottajan arvoitus 
Teksti: Reetta Niemelä
Kuvitus: Katri Kirkkopelto
Kustantaja: Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy 2017

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?