Maailman rikkain poika - hauska nuortenkirja rahasta ja ystävyydestä


Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten.

Joe Spud on 12-vuotias miljonääri, Puhtopeppu-vessapaperin keksineen isänsä ainoa lapsi. Vain muutama vuosi aikaisemmin hänen perheensä oli vielä rutiköyhä: isä työskenteli liukuhihnatyössä vessapaperitehtaalla ja teki Joen lahjatkin vessapaperihylsyistä. Keksittyään mullistavan Puhtopeppu-vessapaperin perhe koki äkkirikastumisen, minkä seurauksena Joe muutti isänsä kanssa jättimäiseen kartanoon. Heillä on nyt niin paljon rahaa, että he käyttävät viidenkympin seteleitä muun muassa grillin sytykkeinä, suodatinpapereina ja nenäliinoina. Suunnaton omaisuus ei ole kuitenkaan tehnyt Joeta onnelliseksi, päinvastoin: hänen vanhempansa erosivat rikastumisen myötä, ja Joen koulukaverit hienostokoulussa pilkkaavat häntä Peppuporhoksi.

Joe saa isältään syntymäpäivälahjaksi miljoona puntaa, mutta ei ole tyytyväinen. Hän haluaisi oikean lahjan. Isä ei oikein ymmärrä, mistä kiikastaa, sillä Joellahan on jo kaikkea mahdollista: esimerkiksi oma formularata ja vuoristorata takapihalla, elokuvateatteri, keilahalli, hieroja ja haiakvaario.
"Sano vain mitä haluat, niin pyydän jonkun avustajistani hankkimaan sen sinulle", hänen isänsä sanoi. "Kultaiset aurinkolasit? Minulla on sellaiset. Läpi ei näe, mutta ne ovat tosi kalliit."
Joe ei kuitenkaan halua mitään uutta tavaraa, hän haluaa ystävän. Hän järkeilee, että ystäviä voisi saada lähikoulusta, jonne hänen isänsä vastahakoisesti hänet päästää. Joe päättää salata omaisuutensa uudessa koulussa, mutta kun hänen isänsä lennähtää koulun pihalle tuomaan Joen unohtamat läksyt helikopterilla, salaisuus paljastuu.

Joen elämään tuo jännitystä myös Lauren, uusi koulukaveri, johon hän ihastuu. Mutta miksi Joen ainoa ystävä, suklaata rakastava Bob, varoittelee Joeta Laurenista? Ja mitä tapahtuu sitten, kun Puhtopeppu-paperi alkaa värjätä käyttäjiensä takapuolet violetiksi?

Näyttelijä-kirjailija David Walliams on hauskimmillaan päästäessään hersyvän mielikuvituksensa valloilleen. Kirjassa on toinen toistaan ällöttävämpiä kouluruokia, kuten esimerkiksi varpaankynsijäätelö tai tiskirättitandoori, uusia rumia sanoja, kuten vaikkapa tärttyli, länkky ja linttipuntti ja hienostokoulun oppiaineita, joita ovat muun muassa palvelijoiden nolaaminen ja komentaminen, silinterin kiillotus ja vakosametin käytön historia. Tarina itsessään on hyvin perinteinen: raha ei tuo onnea, eikä aitoa ystävyyttä voi ostaa.

Suosittelen kirjaa kieron ja ilkikurisen huumorin ystäville. (Jos olet suklaalakossa, kirjaan ei ehkä kannata tarttua, sillä Joe ja Bob syövät paljon suklaata.)

***

KirjaMaailman rikkain poika
Teksti: David Walliams
Suomennos: Kaisa Kattelus
Kuvitus: Tony Ross
Kustantaja: Tammi 2018

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Doris ja koiranvirka - kuvakirja itsensä arvostamisen tärkeydestä

Pilvipaimen – ehkä kaikkien aikojen paras satukirja!

Veera Virtanen ja kiusaaja jatkaa suosittua lastenkirjasarjaa