Piilomaan Pikku Aasi tarjoaa huikeaa jännitystä perheen pienimmille


Lea Pennanen on yksi tämän perheen suosikkilastenkirjailijoista. Myös Pennasen Pikku Siili on ollut Viikon kirjana ja siinäpä onkin sellainen teos, jota jaksan aina olla suosittelemassa, jos etsitään lämminhenkistä ja mukaansatempaavaa seikkailukirjaa lapsille.

Mutta nyt tämän viikon kirjaan. Piilomaan Pikku Aasi on Pikku Siiliä jännittävämpi kirja, niin jännittävä, että kesällä neljä täyttävä kuopuksemme ei halua kuunnella sitä lainkaan. Sen sijaan tulevan esikoululaisemme mielestä tässä kirjassa on nimenomaan juuri sopiva määrä jännitystä ja hän pitää myös kirjan koukuttavasta rakenteesta: luvut loppuvat aina niin kutkuttavaan kohtaan, että tekisi mieli kuulla lisää ja lisää...

Tarina alkaa, kun velho Mukkelis Muuli Kadehtija vangitsee aasiruhtinaan Salasaareen. Unettavan jäätelön ja mehun sekä viekkaiden kettuvartijoidensa avulla Mukkelis Muuli pitää kansalaiset laiskoina ja kyvyttöminä tarttumaan toimeen. Ennen niin rauhallinen ja onnellinen Piilomaa on muuttunut ikäväksi paikaksi elää, mutta kaikki muuttuu, kun aasiruhtinaan lähettämä hattu viesteineen saavuttaa Kaikuvuorella asuvan Pikku Aasin. Yhdessä Korppu-koiran ja matkan varrella tapaamansa kissan kanssa Pikku Aasi lähtee pelastamaan aasiruhtinasta.

Ennen onnellista loppua koetaan kuitenkin melkoinen määrä päätähuimaavia seikkailuita ja Pikku Aasin ja muiden hyvisten puolesta saa jännittää sydän pamppaillen!
"Mitä mitä mitä", huusi Muuli Mukkelis kokonaan vimmoissaan. "Tuo pieni itikka on vietävä heti pois minun korvieni edestä! Linnan tarkimpaan säilytyspaikkaan, holvien alle!" kiljui Muuli Mukkelis. "Jäät ikiajoiksi minun vangikseni!"
"Eläköön aasiruhtinas!" huusi pikkuaasi ja silloin ketut hermostuivat aivan kokonaan. Hurjaa vauhtia pikkuaasi ja Korppu-koira ja Musta kissa kiidätettiin linnan alimman holvin alle mehuvarastohuoneeseen.
"Ja pysytte täällä. Mehua saatte juoda jos teille tulee jano", sanoi vartija maireasti, ja "klik" avaimet kilahtivat lukossa.
Sekä tämä Piilomaan Pikku Aasi että Pikku Siili ovat mielestäni aivan mainioita seikkailukirjoja. Pennasella on ihailtava taito kirjoittaa mukaansatempaavasti, elävästi ja kuitenkin lapsentasoisesti. Piilomaan Pikku Aasi on julkaistu alun perin vuonna 1968, mutta aina vain, peräti viisi vuosikymmentä myöhemmin, kirja houkuttelee lapsia satujen lumoavaan maailmaan.

Ovatko Pennasen teokset teille tuttuja?

KirjaPiilomaan Pikku Aasi
Teksti: Lea Pennanen
Kuvitus: Maija Karma
Kustantaja: Otava 2004 (ensimmäinen painos 1968)



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär