Viisi villiä Virtasta – mistä supersuositussa sarjassa oikein on kyse?


Kirjat saatu arvioitavaksi blogia varten.

Viisi villiä Virtasta -kirjasarjan luonut kirjailija Anneli Kanto palkittiin toukokuussa Anni Swan -mitalilla. Paljon onnea kirjailijalle tästä huikeasta kunniasta! Lastenkirjainstituutin tiedotteessa kerrotaan, että palkinto jaetaan joka kolmas vuosi erittäin korkeatasoiselle kotimaiselle lasten- tai nuortenkirjalle. Kirjasarjan osat Virtasen lapset ja pentuPerttu Virtanen ja varkaus sekä Vilma Virtanen virpomassa olivat varsinaisesti ne kirjat, joiden ansiosta palkinto myönnettiin. Perusteluina olivat muun muassa kirjojen tuore ja raikas tyyli sekä eettisyys.

Tähän perheeseen Virtaset rymistelivät pääsiäisen tienoilla, kun lainasin kirjastosta Vilma Virtanen virpomassa -kirjan. Virtasen lapset ja pentu -kirjaankin molemmat lapset rakastuivat heti ensikuulemalta. Tämän kirjan suhteen alan olla siinä pisteessä, että kun se kiikutetaan minulle ääneen luettavaksi, kiroan hetken hiljaa mielessäni. Tykkään kirjasta itsekin paljon, mutta kun sen on lukenut ääneen kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja, alkaa vähän, no, kyllä te tiedätte.

Viime viikolla kirjastosta löytyi iloinen yllätys: Virtaset huvipuistossa -uutuus. Se julkistettiin toukokuussa samassa tilaisuudessa, jossa Kanto sai mitalinsa. Sitä ennen kirjastosta on kannettu kotiin lähestulkoon kaikki muutkin Viisi villiä Virtasta -sarjan kirjat, ja jokaista on pitänyt lukea yhä uudelleen ja uudelleen.



Meillä luetaan todella paljon lastenkirjoja, ja minulle on mielestäni kehittynyt ihan hyvä vaisto sen suhteen, mistä meillä tykätään ja mistä ei. Viisi villiä Virtasta -sarja pääsi kuitenkin yllättämään, sillä melkein jokainen sarjan kymmenestä kirjasta on singahtanut lasten suosikkilistan kärkeen. 

MISTÄ SUPERSUOSITUSSA SARJASSA OIKEIN ON KYSE? Alla tietopaketti villeistä Virtasista.

1. Keitä ne Virtasen lapset ovat?

Jokaisen kirjan pääosassa on joku viidestä Virtasen lapsesta. Ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan lueteltuna lasten nimet ovat Veera, Vilma, Paavo, Perttu ja Kastehelmi. Kirjat alkavat aina hauskalla Tämä on -esittelyosiolla, jossa kuvaillaan tarkemmin sitä lasta, jonka näkökulmasta tarina kerrotaan.

Veera on tomera ja komentelee pienempiään. Vilma on hiukan arka ja turvautuu kirjoihin. Paavo on rohkea ja hyväntuulinen, Perttu väliinputoaja ja vähän taipuvainen kadehtimaan. Kastehelmi on voimakastahtoinen ja puree suuttuessaan. Virtasen lapsissa parasta on tavallisuus: he ovat kuin ketkä tahansa lapset vahvuuksine ja heikkouksineen. Hahmot eivät vaikuta lainkaan väkisin väännetyiltä, päinvastoin: kirjoja lukiessa tulee tunne ikään kuin kirjailija kertoisi tarinoita oikeista ja hänelle tärkeistä lapsista.



2. Mitä Viisi villiä Virtasta -kirjoissa tapahtuu?

Tämä on se paras osuus: näissä kirjoissa ei tapahdu juuri mitään! Virtasen lapset elävät hyvin arkipäiväistä elämää. Välillä riidellään, välillä huokaillaan tylsistyneinä, välillä pidetään hauskaa. Kannon kirjoittamissa kirjoissa on opeteltu uimaan, kadehdittu siskon saamaa kolmipyöräistä, tutustuttu esikouluun, pelätty pimeää, käyty virpomassa, varastettu, leikitty salaa isosiskojen leluilla, manguttu ja saatu koiranpentu, vietetty koko perheen huvipuistopäivää ja yritetty saada tahtoikäistä pikkusiskoa puettua toppahaalareihin. Virtasen perhe-elämän tavallisuus on itse asiassa todella virkistävää aikuisenkin lukijan näkökulmasta! Ei lasten tarvitse käydä velhokoulua, ratkoa rikoksia tai olla maailman vahvimpia ollakseen kiinnostavia.

3. Mitä Virtasen perheen aikuiset tekevät?

Virtasen perheen vanhemmat pysyttelevät kirjoissa taka-alalla ja pois kuvista. Rivien välistä on kuitenkin luettavissa, että lapsista pidetään hyvää huolta. Perhe ei vaikuta rikkaalta, mutta kun katselee Paavo Virtanen ja tyttöjen tavarat -kirjassa esiteltyjä poikien ja tyttöjen huoneita, voi päätellä, että Virtasilla voidaan kuitenkin taloudellisesti ihan hyvin: lastenhuoneet ovat tilavia ja täynnä suosittuja leluja duploista dinosauruksiin ja pehmoleluista nukkejen posliiniastioihin. Leluja ostellaan kuitenkin myös kirppareilta ja huvipuistorannekkeita ostaessaan isä huokailee, että "huh, huh, kalliit on huvit".

Sarjan viimeisin osa, Virtaset huvipuistossa, paljasti jotain muutakin Virtasten isästä, sillä tämä oli tuonut töistä kaikille keltaiset lippikset, joissa luki Kalevin Konepaja. Äiti on ilmeisesti kotona lasten kanssa, sillä ainakin kirjassa Veera Virtanen ja esikoulu Veera ikävöi ensimmäisenä eskaripäivänään kotiin ja miettii: "Siellä äiti ja pikkusiskokset varmaan parhaillaan juovat kaakaota ja syövät pullaa." Ja koska lapset ovat syntyneet vuoden välein, ei äiti varmaan olisi töihin vielä ehtinytkään.



4. Millaiset välit sisaruksilla on toisiinsa?
Virtasen perheessä vedetään tarinoiden perusteella yhtä köyttä: isommat huolehtivat pienemmistä ja lapset saavat riidatkin usein sovittua ilman vanhempien puuttumista peliin. Totta kai sisarukset myös kinastelevat ja käyvät toistensa hermoille, mutta olisikin aika outoa, jos viisilapsisessa perheessä ei näin olisi.

- Nyt ei hyvä heilu, sanoo Veera ankarana [Paavolle].
- Älä volise, itkupilli, Paavo komentaa tylysti [Perttua].
- Siltä varalta, että ihmissusi nyt syö meidät, niin olit kunnon pikkuveli, vaikka olitkin ärsyttävä kadepukki ja itkupilli [Paavo sanoo Pertulle].



Omaan makuuni isommat lapset joutuvat huolehtimaan nuorimmaisista välillä vähän liikaakin, sillä esimerkiksi kirjassa Virtaset huvipuistossa Kastehelmen vahtiminen jää Veeran vastuulle. Kun Kastehelmi sitten karkaa omille teilleen, Veera joutuu paniikkiin. Onneksi vanhemmat kuitenkin toteavat, että heidän olisi pitänyt pitää Kastehelmeä paremmin silmällä.


Vilma Virtanen ja uimataito -kirjassa 5-vuotias Vilma menee läheiselle rannalle uimakouluun kahdestaan 4-vuotiaan Paavon kanssa. Kun mietin omia, tänä kesänä kuusi ja neljä vuotta täyttäviä lapsiani, hiipii mieleen ajatus siitä, että Vilmalla on vähän liikaa vastuuta hennoilla harteillaan. Toisaalta Virtasen perhe asuu ilmeisesti rauhallisessa taajamassa, jossa lapset ovat tottuneet kulkemaan melko itsenäisesti ja vapaasti.



5. Mitä teemoja kirjoissa käsitellään?

Tärkeimpänä teemana mieleeni nousee rohkeus. Eikä niinkään rohkeus tehdä jotain hurjaa, vaan rohkeus myöntää virheensä ja ylittää itsensä. Esimerkiksi kirjassa Perttu Virtanen ja varkaus Perttu tunnustaa varastaneensa ja saa tilaisuuden hyvittää tekonsa.



Kun Vilma menee virpomaan ilman isosisko Veeraa, häntä jännittää niin kovasti, että vatsaa kipristää.
- Minä uskallan, minä uskallan, minä uskallan, Vilma rohkaisee itseään.


Myös anteeksianto toistuu sarjan eri osissa. Kirjassa Paavo Virtanen ja pimeys Paavo ja Perttu pelästyvät pimeässä näkyvää hahmoa ja sukeltavat lumihankeen piiloon. Paavo tunnustaa Pertulle syöneensä kaikki tämän karkkipiilon karkit ja Perttu myöntää rikkoneensa Paavon transformerin tahallaan. Pojat antavat toisilleen anteeksi. Paavo Virtanen ja tyttöjen tavarat -kirjassa Paavo ryhtyy leikkimään isosiskojen leluilla ilman lupaa ja sotkee tyttöjen huoneen. Rehdisti hän pyytää tekojaan anteeksi, jolloin isosiskot leppyvät ja auttavat häntä siivoamisessa.



Kolmantena teemana voisin mainita vastuullisuuden. Virtasen lapset ja pentu -kirjassa vanhemmat myöntyvät lopulta koiran hankkimiseen, koska toivovat lasten oppivan vastuuntuntoa lemmikin myötä. Kirjassa Kastehelmi Virtanen ja oma tahto Veera ja Paavo pääsevät lelukirppikselle, jos ottavat parivuotiaan Kastehelmen mukaan. Lapset selviytyvät uhmaikäisen kuopuksen kiukutteluista aplodien arvoisesti. Virtaset huvipuistossa -kirjassa lasten huvipuistoon pääsyn ehtona on, että kaikki ahkeroivat kotona.



6. Kuka on kirjailija Anneli Kanto?

Tätä lähdin selvittämään sekä kirjailijan omilta kotisivuilta että nettiartikkeleista. Anneli Kanto on vuonna 1950 syntynyt tamperelainen yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän työskenteli toimittajana parisenkymmentä vuotta, kunnes 90-luvun laman myötä loppui sekä toimittajan ura että parisuhde. Nelikymppinen Kanto muutti nelivuotiaan poikansa kanssa Helsingistä kotiseudulleen Tampereelle vanhempiensa luo. Kirjailijan juuret ovat kuitenkin syvällä Pohjanmaan mullassa: Kannon isä on kotoisin Ilmajoelta ja äiti Jalasjärveltä.

Virtasen lapsista kertovien kirjojen lisäksi Kannolta on ilmestynyt paljon muutakin lastenkirjallisuutta, esimerkiksi Futistyttö-sarjaa. Sarja on saanut inspiraationsa Kiinasta adoptoidun ja pallopeleistä kiinnostuneen tyttären myötä. Kanto on myös käsikirjoittanut suosittua Uusi päivä -televisiosarjaa. Viime vuonna häneltä ilmestyi Suomen sisällissotaan sijoittuva, valkoisista kertova romaani Lahtarit.

Löysin kirjailijan kotisivuilta myös blogin nimeltään Kirjeitä AnneliltaKiinnostavien pohdintojen joukosta löytyi ihastuttava kirjoitus otsikolla Lastenkirja. Kanto kertoo lastenkirjan kirjoittamisesta näin:
"Lastenkirjassa saa olla niin hauska kuin kykenee, kukaan ei kuole, paha ei voita ja loppu onnellinen. Sellaisen kirjoittaminen tekee hyvää mielelle."
Tähän voin vain todeta, että myös lastenkirjan lukeminen tekee hyvää mielelle. Aikuisellekin mielelle.

7. Kuka on kuvittanut Viisi villiä Virtasta -kirjat?

Noora Katto, tamperelainen kuvittaja ja graafinen suunnittelija. Katon tyyli sopii näihin kirjoihin täydellisesti, sillä kuvat ovat raikkaita, hyväntuulisia, värikkäitä ja selkeitä.



Bonuksena loppuun vielä tulevan eskarilaisen yhteenveto sarjasta:
"Kamalan kivoja, todella hauskoja, just tämänikäisille tarkoitettuja kirjoja."
***

Viisi villiä Virtasta -sarjan on kirjoittanut Anneli Kanto, kuvittanut Noora Katto ja kustantanut Karisto.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pilvipaimen – ehkä kaikkien aikojen paras satukirja!

Soturikissat: Mitä ne ovat ja miksi niistä tykätään niin paljon?

Doris ja koiranvirka - kuvakirja itsensä arvostamisen tärkeydestä