Viikon kirja: Ronja ryövärintytär

Ronja ryövärintytär odotti pitkään kirjahyllyssämme oikeaa hetkeä tulla luetuksi. Aloitimme kirjan jo kertaalleen viime vuoden puolella, mutta silloin se tuntui lapsista vielä liian hurjalta. Pari viikkoa sitten kuin yhteisestä päätöksestä lapset kysyivät, että ruvettaisiinko nyt lukemaan Ronjaa, ja mehän ruvettiin!
Jos jostain lastenkirjasta voi käyttää sanaa väkevä, niin Ronja ryövärintyttärestäAstrid Lindgrenin klassikko on ennen kaikkea tarina ystävyydestä, mutta kirja kertoo myös rohkeudesta, tasapainottelusta oikean ja väärän välillä, vanhempien rakkaudesta lapsiaan kohtaan, ennakkoluuloista ja lasten oikeudesta kulkea omia polkujaan. Mukana on myös fantastisia ja jännitystä lisääviä elementtejä ilkeiden männiäisten, julmien ajattarien ja hölmöjen kakkiaisten muodossa.
Kun Ronja huusi, männiäiset lopettivat hakkaamisen. Sen sijaan Ronja kuuli jotain pahempaa. Ne olivat ryhtyneet kiipeämään kiveä ylös. Ne lähestyivät pimeässä joka puolelta. Ronja kuuli niiden jalkojen rahinan ja kuuli niiden muminan:
- Männiäiset harmaat, männiäiset kaikki, repikää ja raastakaa!
Ronja on ryöväriruhtinas Matiaksen ainoa lapsi, isänsä silmäterä. Ainoa samanikäinen lapsi koko Matiaksenmetsässä on Birk, mutta tämä on Matiaksen verivihollisen, Borkan, poika. Ronja ja Birk ystävystyvät, mutta joutuvat salaamaan ystävyytensä, kunnes tapahtuu jotain kaameaa: Matiaksen ryövärit vangitsevat Birkin. Seuraa surullinen tapahtumaketju, jonka seurauksena Ronja ja Birk muuttavat asumaan kahdestaan Karhuluolaan.
Melkein kuin pyörryksissä Ronja otti vauhtia ja lennähti yli Helvetinkuilun. Matias näki hänet kesken hypyn ja hänen kurkustaan pääsi huuto. Sellaisen huudon päästävät metsän eläimet kuolemanhädässä, ja veri jähmettyi Matiaksen ryövärien suonissa, sillä pahempaa he eivät olleet koskaan kuulleet.
Kirjan loppu on juuri niin onnellinen kuin lastenkirjalta sopii toivoakin, mutta paljon saatiin jännittää ennen viimeiselle sivulle pääsyä. Ihana, ajaton seikkailukirja! Ihailuni Astrid Lindgrenin kertojataitoja kohtaan syveni taas entisestään Ronjaa lukiessani. Miten moniulotteisia tarinoita ja ikimuistoisia hahmoja hän onkaan keksinyt!
Aikaisemmin Astrid Lindgrenin saduista esitelty Peppi Pitkätossu, Mio, poikani Mio, Se pikkuinen Lotta, Meidän Marikki, Eemelin kootut metkut ja Joulukertomuksia.
***
KirjaRonja ryövärintytär
Teksti: Astrid Lindgren
Suomennos: Tuula Taanila
Kuvitus: Ilon Wikland
Kustantaja: WSOY 1981

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?