Oletko jo tutustunut agentti-Puluboihin? Sekopäisen hauska pulu opettaa tärkeitä kaveritaitoja

Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten.
Puluboi on hahmo, joka samanaikaisesti ärsyttää ja ihastuttaa minua. Ehkä ärsyttävintä hahmossa on sen sekopäisyys – sinne tänne sinkoilevasta ja ilman ärrää puhuvasta linnusta tulee jostain syystä mieleeni Jim Carrey, enkä ole kyseisen näyttelijän suurin fani. Mutta on Puluboi myös aika viisas lintu, kuten käy ilmi Veera Salmen tuoreesta Puluboi = Agentti NollaBullaNolla -kirjasta. 
Tässä tekstiltään hulvattomassa ja aihepiiriltään hyvin tärkeässä kirjassa Puluboi perustaa uuden ystävänsä Ikivauvan kanssa Kiemula-nimisen agenttitoimiston, jossa ratkotaan lasten kamukiemuroita. Kirjan alussa Puluboi lupaa rehvakkaasti:
Tämän kiljan luettuasi viisautesi lisääntyy noin 99,9 plosenttisesti, joten pane valmuuden vuoksi joku nalu pään ympälille, ettei se vaan poksahda.
Millä lailla se viisaus sitten lisääntyy? No, Puluboi opettaa esimerkiksi seuraavaa:
1. "Ystävällä on hyvä olla kasvoissa suu, silmät, nenä tai vaikka kulmakalvat ja posket, sillä niitä liikuttamalla voi keltoa muille millä tuulella on."
2. "Yksinäisyys tuntuu ihmisen ja linnun sisällä. Se voi olla musta ja toosi suuli möntti."
3. "Hymyilemällä poskilihakset paisuvat. Saat muskeliposket."
4. "Kaikki määlää! Kaikki on yhtä tälkeitä."
5. "Kelää kaikki lohkeutesi kasaan. Astele ystävien eteen, kaavi kaikki lohkeus sisältäsi, tai missä säästöpossussa sinä sitä sitten säilytätkään, ja sano: Pääseekö mukaan?"
Pakko tunnustaa, että viimeinen kohta sai minut liikuttumaan kyyneliin asti. Kunpa jokainen kaiken rohkeutensa kerännyt lapsi saisi kysymykseensä vastauksen: "Totta kai!". Mielestäni kaveritaitojen opettaminen, kiusaamisen ennaltaehkäisy ja ylipäätään kaikki toimet lasten yksinäisyyden torjumiseksi ovat meidän kaikkien aikuisten vastuulla. 
Kiitos Veera Salmi tästä ihanasta kirjasta. Toivottavasti sitä luetaan paljon ja kaikkialla! 
***
KirjaPuluboi = Agentti NollaBullaNolla
Teksti: Veera Salmi
Kuvitus: Emmi Jormalainen
Kustantaja: Otava 2018

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär