Hiiri mittaa maailmaa – ilahduttava runoaarre ja erinomainen vauvalahja!

Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten.
Oi sitä onnen hetkeä, kun sain käsiini painotuoreen Hiiri mittaa maailmaa -runokirjan. Kyseessä on iki-ihanan Hannele Huovin kokoelmateos, johon on kerätty luovuutta ja iloa tulvillaan olevia runoja ja loruja peräti neljältä vuosikymmeneltä. 
Huovi täyttää 70 vuotta 19.3., minkä vuoksi hänen ystävänsä ja yhteistyökumppaninsa Soili Perkiö järjesti maaliskuun alun kirjajulkkareiden yhteyteen hauskan flash mobin. Tarkoituksena oli yllättää Hannele tämän tuotannosta tehdyillä lauluilla. Tarina ei kerro, onnistuiko Soilin suunnitelma, toivottavasti!
Hannele Huovi on saanut uransa aikana huikaisevan määrän palkintoja, muun muassa Arvid Lydecken -, Topelius-, Eino Leino - ja Tirlittan-palkinnot. Hänet on palkittu myös Anni Swan - ja Pro Finlandia -mitaleilla. Erilaisia palkintoehdokkuuksiakin on aivan käsittämätön määrä, ja Huovi on saanut myös Emma-palkinnon vuoden lastenlevyksi valitusta Muumiperheen lauluretkestä.
Hiiri mittaa maailmaa -juhlajulkaisuun on koottu 200 runoa ja lorua eri aihepiireistä ja lähes kolmestakymmenestä Huovin teoksesta, joten kyseessä on erittäin monipuolinen kokoelma. Tämä kirja olisi nappivalinta ensilahjaksi vauvaperheeseen tai oikeastaan miksi tahansa lahjaksi lapsiperheeseen! Runoja ja loruja kannattaa lukea ääneen vauvoille, taaperoille, leikki-ikäisille ja koululaisille, sillä runous jos mikä rikastuttaa kieltä ja ilahduttaa mieltä.
Lopuksi on vielä todettava, että Elina Warstan kirjaan tekemä kuvitus on niin taidokasta ja mielikuvitusta ruokkivaa, että huokailin ihastuksesta kirjan alusta loppuun. Ei mikään ihme, että Warstan töitä on palkittu usein Vuoden kaunein kirja -kilpailuissa.
Ihana, ihana kirja!
***
Kirja: Hiiri mittaa maailmaa - Valitut lastenrunot 1979-2019
Runot: Hannele Huovi
Kuvitus: Elina Warsta
Kustantaja: Tammi 2019

Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään kiinni. Mutta ei se ollutkaan käs
Lue lisää

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Kuva
Kirja saatu kustantajalta arviointia varten. Muistan tykänneeni Salaisesta puutarhasta lapsena, mutta en muistanut juonesta muuta kuin sen, että joku lapsi oli ihan piloille hemmoteltu ja jossain oli salainen puutarha. (No tuo jälkimmäinen on toki pääteltävissä ihan kirjan nimestäkin.) Omat lapseni ovat usein tykänneet samoista kirjoista ja klassikoista kuin minä, mutta jouduin kuitenkin hiukan myymään kirjan ideaa heille ennen kuin he innostuivat. Lopullisen sysäyksen Salaisen puutarhan lukemiselle antoi lopulta kuopuksen iltasatuvalinta, Matilda , jossa päähenkilö kehui kirjaa. Esikoinen päätti sillä hetkellä, että hyvä on, luetaan tämä sitten seuraavaksi. Salainen puutarha on F. H. Burnettin  vuonna 1911 kirjoittama valovoimainen tyttökirja, jossa 10-vuotias, sairaalloiseksi ja kärttyisäksi kuvailtu Mary Lennox muuttaa Yorkshiren perukoille kolkkoon kartanoon kaukaisen sedän elätettäväksi. Maryn vanhemmat nimittäin kuolevat koleran runtelemassa Intiassa, eikä orvolle Marylle jää ket
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee erityisen läheiseksi Pekan so
Lue lisää