Viisikko-bingosta hupia lukuhetkiin


Molemmat lapseni ovat täysin hurahtaneet Enid Blytonin Viisikko-sarjaan. Rakastin sarjaa itsekin lapsena, mutta nyt aikuisena, kun ilta toisensa jälkeen luen Leon, Dickin, Annen, Paulin ja Tim-koiran seikkailuja ääneen, kirjailijan tapa toistaa itseään alkaa vähän, kröhöm, turhauttaa. Ymmärrän kuitenkin hyvin, miksi lapset haluavat palata yhä uudelleen Kirrinin maisemiin, sillä tutut tapahtumapaikat, kaavamaisesti toistuvat rikokset ja serkusten hyväntuulinen naljailu tuovat pienille lapsille tärkeää tuttuuden tunnetta. Viisikoissa on myös aina takuuvarmasti onnellinen loppu.
Tein yhdessä eskarilaisen kanssa leikkimielisen Viisikko-bingon, jota kannattaa kokeilla ainakin siinä vaiheessa, jos tulee luettua useampi kuin yksi Viisikko.
Ps. Jos Viisikko-kirjat eivät ole ennestään tuttuja, niin ei hätää: bingo toimii myös näppäränä joka ikisen Viisikko-kirjan juonitiivistelmänä!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär