Ruutuvapaata – Puuhaa leikki-ikäisille: sadepäivien ja automatkojen pelastaja!

Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten.
Maria Kangaskortetin kirja Ruutuvapaata – Puuhaa leikki-ikäisille on saanut minut pauloihinsa. Kuljen kirja kädessä lasten perässä ja hihkun innosta: hei, kokeillaanko tällaista? Kuulkaa, huvittaisko teitä...
...ja lapsiahan huvittaa! (Ainakin toista.) Ulkoleikkien ykköshitti on ollut Pullollinen luontoa, jossa lapsi kerää tyhjään muovipulloon kerroksittain esimerkiksi pikkukiviä, multaa ja ruohoa. (Meillä tosin kerroksittain vaihtui "sikin sokin" -menetelmään, molempi parempi!)
Sisällä olemme ehtineet kokeilemaan muun muassa Leikkaamisharjoitusta, jossa lapsi leikkaa paperille piirrettyjä viivoja pitkin (vaikeustasoa on helppo muunnella lapsentasoisesti) ja Tarrajonoa, jossa lapsi saa asetella paperille piirretylle viivalle tarroja. Jälkimmäinen leikki vaihtui meillä kyllä nopeasti tarra-asuntojen tekemiseksi: lapsi pisti tarrahahmojaan asumaan erilaisiin paperille piirrettyihin neliöihin ja ympyröihin. Äitini iloksi voin kertoa, että hänen lapsuudessaan leikitty Huiskutus löytyi kirjasta myös! (Yksi pelaajista pitää kädessään posti- tai pelikortteja, levittää ne viuhkaksi ja huiskuttaa viuhkaa muiden edessä nopeasti muiden yrittäessä arvata, kuinka monta korttia huiskuttajalla on.)
Yllättävän monet kirjan ideat ovat olleet meillä jo aikaisemmin käytössä, ehkä vähän eri tavoilla toteutettuina, mutta samoilla periaatteilla. Varsinkin automatkoilla olemme kokeilleet ties mitä yhteisiä ajanviettotapoja: joku on aloittanut tarinan, jota seuraava on sitten jatkanut parilla lauseella, kunnes vuoro on taas vaihtunut. Olemme päättäneet, minkä värisiä autoja alamme laskea ja arvuutelleet, ehdimmekö näkemään kaksikymmentä punaista autoa ennen määränpäätä. Kirjassa mainittu Kumman valitset -kyselyleikki oli myös meille tuttu ja itse asiassa yksi lasten lemppareista: lapsilta kysellään esimerkiksi, että käyvätkö he mieluummin kylvyssä vai suihkussa. Omasta lapsuudestani muistan tavutusleikin: jos toinen sanoi o-me-na, seuraavan piti keksiä sana, joka alkaa tavulla na. Myös vanha kunnon Laiva on lastattu toimii meillä hyvin. Lähtökohtaisesti emme anna lasten pelata tai katsella kännykästä piirrettyjä automatkalla, ellei kyseessä sitten ole tilanne, jossa haluamme estää lapsen nukahtamisen. Toki erilaisten ajanviettotapojen ideoiminen ja opastaminen vaatii aikuiselta panostusta, eikä sellaiseen jaksa aina ryhtyä, mutta usein automatkoista saa pienellä vaivalla mukavia hetkiä koko perheelle. 

Onko teillä hyväksi havaittuja konsteja piristää sadepäiviä tai pitkiä automatkoja? :)

***
KirjaRuutuvapaata – Puuhaa leikki-ikäisille
Teksti: Maria Kangaskortet
Kuvitus: Tiia Javanainen
Kustantaja: Otava 2019

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?