Turkuun sijoittuva seikkailutarina lapsille - sisältää kummittelua!

                                     

Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten.

Ovatko Immu, Niko, Lotta ja Lukas teille jo tuttuja? Jos eivät, suosittelen tutustumaan! Lapset nimittäin muodostavat nokkelan salaseura Klaanin, jonka seikkailuja kuvataan päähenkilö Immun näkökulmasta. Klaania johtaa porukan vanhin lapsi, Niko, joka asuu perhekodissa traagisten lapsuuden tapahtumien vuoksi. Porukan kuopuksena hääräilee innokas ja utelias Lukas. Kaunis ja herttainen Lotta on vähän ihastunut Immuun - eikä tunne suinkaan ole yksipuolinen!

Kirjassa Immu ja Sataman sankarit lapset viettävät kesälomaa ja haaveilevat rikoksesta, jota voisivat ryhtyä selvittämään. (Hyvin enidblytonmainen aloitus, siis!) Pian he pääsevätkin salaperäisen koplan jäljille ja alkavat ratkoa epäilyttävän lastin arvoitusta. Tarina sisältää myös kummittelua, kuten muutkin Immu-kirjat, mutta vain Immu ja toisinaan Lotta pystyvät näkemään kummitukset. Suhtauduin kirjan alussa vähän epäillen tähän kummitteluasetelmaan, eivätkä lapsetkaan innostuneet kummittelusta samaan tapaan kuin varsinaisesta rikoksesta, jota kirjassa selviteltiin. Tykkäsin kyllä siitä, että kummittelu ei ollut perinteistä "iik, näin valkoiseen kaapuun pukeutuneen aaveen" -tyyppistä, eikä sen tarkoitus ollut pelotella lukijoita, vaan tuoda syvyyttä Immun seikkailuun. Samaa lisäarvoa toi myös Immun puhuva Figaro-kissa (joka ei suinkaan puhu kaikille, vaan pelkästään Immulle).

Immu ja Sataman sankarit sijoittuu Littoisiin ja Turkuun, ja etenkin Aurajokiranta toimii tärkeänä miljöönä. Lasten mielestä - ja no okei, omastakin mielestäni - oli hauskaa bongailla tuttuja paikkoja Vaakahuoneen Paviljongista Forum Marinumiin. Kirjailija Marjut Brunila asuu itse Littoisissa. 

Sarjassa on ilmestynyt aiemmin kirjat Immu ja Torninvartijat sekä Immu ja Salattu saari, joista ensimmäinen palkittiin vuonna 2018 LukuVarkaus-kisassa parhaana lastenkirjana! Kirja sopii mielestäni parhaiten 7-13-vuotiaille lukijoille.

***

 Kirja: Immu ja Sataman sankarit
Teksti: Marjut Brunila
Kustantaja: Myllylahti 2020

Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään kiinni. Mutta ei se ollutkaan käs
Lue lisää

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Kuva
Kirja saatu kustantajalta arviointia varten. Muistan tykänneeni Salaisesta puutarhasta lapsena, mutta en muistanut juonesta muuta kuin sen, että joku lapsi oli ihan piloille hemmoteltu ja jossain oli salainen puutarha. (No tuo jälkimmäinen on toki pääteltävissä ihan kirjan nimestäkin.) Omat lapseni ovat usein tykänneet samoista kirjoista ja klassikoista kuin minä, mutta jouduin kuitenkin hiukan myymään kirjan ideaa heille ennen kuin he innostuivat. Lopullisen sysäyksen Salaisen puutarhan lukemiselle antoi lopulta kuopuksen iltasatuvalinta, Matilda , jossa päähenkilö kehui kirjaa. Esikoinen päätti sillä hetkellä, että hyvä on, luetaan tämä sitten seuraavaksi. Salainen puutarha on F. H. Burnettin  vuonna 1911 kirjoittama valovoimainen tyttökirja, jossa 10-vuotias, sairaalloiseksi ja kärttyisäksi kuvailtu Mary Lennox muuttaa Yorkshiren perukoille kolkkoon kartanoon kaukaisen sedän elätettäväksi. Maryn vanhemmat nimittäin kuolevat koleran runtelemassa Intiassa, eikä orvolle Marylle jää ket
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee erityisen läheiseksi Pekan so
Lue lisää