Rowlingin hyväntekeväisyyskirja Ikkabog


Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten.

Koronapandemia on tuonut epävarmuuden, surun ja pelon keskelle myös jotain hyvää: se on lisännyt yhteisöllisyyttä ja innostanut useita julkkiksia hyväntekeväisyyteen. Myös J. K. Rowlingin loppuvuodesta 2020 julkaistu Ikkabog tekee hyvää: kirjailija on luvannut lahjoittaa kaikki kirjan tuotot koronasta kärsineiden hyväksi.

Ikkabog on tarina, jonka Rowling kertoi alun perin omille lapsilleen iltasatuna. Idea tarinan julkaisuun tuli koronan myötä keväällä 2020, kun Rowling halusi tuoda Ikkabog-hirviön tarinan kaikkien saataville. Tarina julkaistiin ensin netissä ilmaiseksi luku kerrallaan ja samaan aikaan käynnistettiin kuvituskilpailu, jonka voittajat saivat omat piirustuksensa osaksi kirjan kuvitusta. Kuvituskilpailu järjestettiin ympäri maailmaa Rowlingin kustantajien toimesta. Suomessa kilpailun koordinoi ja Ikkabogin julkaisi Tammi. 

12-vuotias Anni Kokkolasta on piirtänyt kuningas Uuno Urhean. 


12-vuotias Cecilia on piirtänyt kuninkaan neuvonantajan, lordi Raukeen.


Ikkabog on melko perinteinen seikkailutarina, jossa lasten urheus ja neuvokkuus auttavat myös aikuisia. Rowlingin kyky kirjoittaa mukaansa tempaavasti, jännittävästi ja silti sydämellisesti on läsnä Ikkabogissa aivan kuten Harry Potter -sarjassakin, ja Ikkabog onkin kaiken kaikkiaan upea satu.

Tarina alkaa Runsaudensarven pienestä valtakunnasta, jossa kaikilla oli kaikki hyvin. Kuningas Uuno Urhean tehtävänä oli lähinnä hymyillä alamaisilleen ja näyttää hienolta. Vain maan pohjoisimmassa kärjessä, Joutosuolla, nähtiin nälkää, mutta siitä eivät muut Runsaudensarven kansalaiset välittäneet. Heidän mielestään joutosuolaiset olivat kummallista väkeä, eikä heissä ollut muuta kiinnostavaa kuin taru Ikkabogista, lapsia ja lampaita syövästä suohirviöstä.

"Katsokaakin, ettette poistu pihasta, kun minä teen töitä", sanoivat vanhemmat lapsilleen kautta valtakunnan, "tai ikkabog sieppaa teidät ja syö suihinsa!"

Mitä pidemmälle tarinassa päästään, sen tiheämmäksi jännitys käy. Lopulta selviää, että Ikkabog on ihan oikeasti olemassa, mutta Ikkabogin lopullinen merkitys ja vaikutus koko Runsaudensarven kansakunnan kohtaloon onkin vielä suurempi yllätys kuin Ikkabogin olemassaolo.

***

Kirja: Ikkabog (Ickabog)

Teksti: J. K. Rowling

Kuvitus: Kuvituskilpailun voittajat

Kustantaja: Tammi 2020

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään kiinni. Mutta ei se ollutkaan käs
Lue lisää

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Kuva
Kirja saatu kustantajalta arviointia varten. Muistan tykänneeni Salaisesta puutarhasta lapsena, mutta en muistanut juonesta muuta kuin sen, että joku lapsi oli ihan piloille hemmoteltu ja jossain oli salainen puutarha. (No tuo jälkimmäinen on toki pääteltävissä ihan kirjan nimestäkin.) Omat lapseni ovat usein tykänneet samoista kirjoista ja klassikoista kuin minä, mutta jouduin kuitenkin hiukan myymään kirjan ideaa heille ennen kuin he innostuivat. Lopullisen sysäyksen Salaisen puutarhan lukemiselle antoi lopulta kuopuksen iltasatuvalinta, Matilda , jossa päähenkilö kehui kirjaa. Esikoinen päätti sillä hetkellä, että hyvä on, luetaan tämä sitten seuraavaksi. Salainen puutarha on F. H. Burnettin  vuonna 1911 kirjoittama valovoimainen tyttökirja, jossa 10-vuotias, sairaalloiseksi ja kärttyisäksi kuvailtu Mary Lennox muuttaa Yorkshiren perukoille kolkkoon kartanoon kaukaisen sedän elätettäväksi. Maryn vanhemmat nimittäin kuolevat koleran runtelemassa Intiassa, eikä orvolle Marylle jää ket
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee erityisen läheiseksi Pekan so
Lue lisää