Rallitallista rallikuumetta!

 https://elvis.bonnierbooks.fi/file/8YNFQO09KZyB19ELPs7RlZ/*/9789520427986_frontcover_final.jpg?authcred=Z3Vlc3Q6Z3Vlc3Q=

Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten.

Perheessämme on yksi aikuinen, joka tykkää rallista. Se en ole minä, mutta täytyy myöntää, että mieheni ralli-innostuksen myötä olen itsekin varovaisesti kiinnostunut lajista. Myös lapset kömpivät välillä isänsä kainaloon sohvalle rallia katsomaan, toki heillä saattaa olla motivaationa ylimääräinen ruutuaika, eikä niinkään itse autourheilu.

Pasi Lönn on kirjoittanut ja Pirita Tolvanen kuvittanut Rallitallin, selkeän ja hyväntuulisen tietokirjan rallin perusasioista. Kirjassa käydään läpi muun muassa ralliauton rakenne, joka ei suinkaan ole aina samanlainen (kuten itse luulin), sillä asvaltti ja sora vaativat erilaiset pohjapanssarit. Rallissa mennään turvallisuus edellä, mikä hyödyttää tavallistakin autoilua: esimerkiksi turvavyöt ja nykyiset jarrujärjestelmät ovat saaneet alkunsa ralliteknologiasta.

Tänä syksynä ajetaan Jyväskylässä MM-rallia 70. kertaa. Rallitalli juhlistaa siis myös tätä juhlavuotta ja Suomen suurinta vuosittaista urheilutapahtumaa. 

Luulitteko muuten, että yhteen osakilpailuun tarvittaisiin vain kuski, kartturi ja pari mekaanikkoa? Ehei! Kilpailuviikolla suurimpien rallitallien väkeä voi olla paikalla yli 70, insinööreistä kokkeihin ja meteorologista fysioterapeutteihin. Ja kun yksi osakilpailu on ajettu, kallisarvoiset ralliautot kuljetetaan kotitalliin ja puretaan taas osiksi, jotta ne voidaan rakentaa uudelleen seuraavaan kilpailuun sopivaksi.

 Katsotaanko teillä rallia?

***

Kirja: Rallitalli

Teksti: Pasi Lönn

Kuvitus: Pirita Tolvanen

Kustantaja: Tammi 2021


Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään kiinni. Mutta ei se ollutkaan käs
Lue lisää

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Kuva
Kirja saatu kustantajalta arviointia varten. Muistan tykänneeni Salaisesta puutarhasta lapsena, mutta en muistanut juonesta muuta kuin sen, että joku lapsi oli ihan piloille hemmoteltu ja jossain oli salainen puutarha. (No tuo jälkimmäinen on toki pääteltävissä ihan kirjan nimestäkin.) Omat lapseni ovat usein tykänneet samoista kirjoista ja klassikoista kuin minä, mutta jouduin kuitenkin hiukan myymään kirjan ideaa heille ennen kuin he innostuivat. Lopullisen sysäyksen Salaisen puutarhan lukemiselle antoi lopulta kuopuksen iltasatuvalinta, Matilda , jossa päähenkilö kehui kirjaa. Esikoinen päätti sillä hetkellä, että hyvä on, luetaan tämä sitten seuraavaksi. Salainen puutarha on F. H. Burnettin  vuonna 1911 kirjoittama valovoimainen tyttökirja, jossa 10-vuotias, sairaalloiseksi ja kärttyisäksi kuvailtu Mary Lennox muuttaa Yorkshiren perukoille kolkkoon kartanoon kaukaisen sedän elätettäväksi. Maryn vanhemmat nimittäin kuolevat koleran runtelemassa Intiassa, eikä orvolle Marylle jää ket
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee erityisen läheiseksi Pekan so
Lue lisää