Tom Gates hauskuttaa alakouluikäisiä


Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten.
 
Osaatteko arvata, miksi yhdeksänvuotiaani tarrasi tähän kirjaan niin ahnein käsin? Kyllä - kansikuva on erittäin houkutteleva! Sateenkaarivärejä, kultaa ja kimallusta: aika lailla kaikkea mistä tuleva kolmosluokkalainen tykkää. Myös takakannen teksti sai hyväksynnän ja niinpä kirja pääsi luentaan.

Kyseessä on siis Liz Pichonin kirjoittama ja kuvittama Tom Gates - Uskomaton kouluretki -kirja, joka kertoo Tom-nimisen koululaisen elämästä.

Tom Gates on viidesluokkalainen poika, joka asuu äidin, isän ja isosisko Delian kanssa englantilaisessa kaupungissa. Tom kirjoittaa koulusta, kavereista ja arkisista sattumuksista päiväkirjaansa, johon hän myös piirtelee ja raapustelee sitä sun tätä. 

 

Omaan makuuni tämäntyyppiset kirjat ovat vähän sekavia. Myös esikoinen sanoi, että kirjaan oli välillä vaikea keskittyä sinne tänne räiskyvän sisällön vuoksi, mutta muuten hän kyllä tykkäsi kirjan tyylistä. Erityiskiitosta hän antoi helppolukuiselle tekstille (siitä on kiittäminen tietysti myös taitavaa suomennosta!) ja kaikelle sille hauskalle koheltamiselle, jota kirjassa riitti. Tom esimerkiksi istui vahingossa ukilleen tärkeän silinterihatun päälle, sotki äitinsä valkoiseen vintagemekkoon tussia ja piirteli kaupungilla aivan väärään seinään. Jotkut kohdat kirjasta olivat esikoisen mielestä niin hauskoja, että hän halusi lukea niitä ääneen. Useamman kerran.

Lasten- ja nuortenkirjat, jotka sekoittelevat iloisesti eri tyylejä, jakavat varmasti mielipiteitä. Itse tykkään lukea selkeämmin etenevää "teksti tekstinä, kuvat kuvana" -lastenkirjallisuutta, mikä on varmaan pitkälti tottumiskysymys. Tämän päivän lapsia Tom Gates -sarjan edustama tyyli kuitenkin miellyttää, sillä esimerkiksi Dav Pilkeyn sarjakuvamaiset Koiramies-romaanit, Jeff Kinneyn valkokankaallekin päätyneet Neropatin päiväkirjat ja Elise Gravelin veikeästi kuvittamat Olga-kirjat ovat erittäin suosittuja. Tähän trendiin Tom Gatesin kohellukset sopivat kuin nenä päähän.

***

Kirja: Tom Gates - Uskomaton kouluretki

Teksti ja kuvitus: Liz Pichon

Suomentanut: Irma Rissanen

Kustantaja: Readme.fi (2020)

Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään kiinni. Mutta ei se ollutkaan käs
Lue lisää

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Kuva
Kirja saatu kustantajalta arviointia varten. Muistan tykänneeni Salaisesta puutarhasta lapsena, mutta en muistanut juonesta muuta kuin sen, että joku lapsi oli ihan piloille hemmoteltu ja jossain oli salainen puutarha. (No tuo jälkimmäinen on toki pääteltävissä ihan kirjan nimestäkin.) Omat lapseni ovat usein tykänneet samoista kirjoista ja klassikoista kuin minä, mutta jouduin kuitenkin hiukan myymään kirjan ideaa heille ennen kuin he innostuivat. Lopullisen sysäyksen Salaisen puutarhan lukemiselle antoi lopulta kuopuksen iltasatuvalinta, Matilda , jossa päähenkilö kehui kirjaa. Esikoinen päätti sillä hetkellä, että hyvä on, luetaan tämä sitten seuraavaksi. Salainen puutarha on F. H. Burnettin  vuonna 1911 kirjoittama valovoimainen tyttökirja, jossa 10-vuotias, sairaalloiseksi ja kärttyisäksi kuvailtu Mary Lennox muuttaa Yorkshiren perukoille kolkkoon kartanoon kaukaisen sedän elätettäväksi. Maryn vanhemmat nimittäin kuolevat koleran runtelemassa Intiassa, eikä orvolle Marylle jää ket
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee erityisen läheiseksi Pekan so
Lue lisää