IIK! on loistava kirjasarja Halloween-tunnelmointiin

 


On taas aika viettää Halloweenia: pukeutua luurangoksi, kovertaa irvisteleviä kurpitsoita ja lukea kummitustarinoita!

Alkuviikosta kaivoimme lasten askartelemat Halloween-koristeet esiin, ja nyt ikkunoissamme lentelee lepakoita ja nurkissa kurkkii kierosilmäisiä noitia. Halloweenin karmiviin tunnelmiin sopien luin Anu Holopaisen kirjottaman Demonikuiskaajan*, joka on isommille alakoululaisille suunnatun IIK!-sarjan kuudes osa. Olen itse lukenut sarjasta Demonikuiskaajan lisäksi vasta Kauhukännykän* ja Metsälammikon hirviön*, kun taas esikoinen on tänä syksynä ahmaissut muutkin osat. Sarja tarjoilee juuri sellaista jännitystä, josta hän pitää: ei lällyä vaan oikeasti vähän pelottavaa, mutta kenellekään ei loppujen lopuksi käy kuinkaan.

No image set


Demonikuiskaaja / Anu Holopainen / kansi Anne Muhonen / Myllylahti 2021 / *arvostelukappale

Sarjan päähenkilöinä ovat alakouluikäiset kaksoset Saku ja Sussa. He ovat fiksuja ja rohkeita (ehkä joskus vähän uhkarohkeitakin) ja osaavat näppärästi ratkoa ongelmia, joita erilaiset yliluonnolliset olennot heille aiheuttavat. Tärkeässä osassa on myös pikkusisko Siiri, jolle aina sattuu ja tapahtuu. Esimerkiksi tässä uusimmassa osassa Siirin valtaa demoni, ja tarvitaan kaksosten apua, jotta demoni saadaan manattua pois. Isoveli Luikku puolestaan tietää ikänsä puolesta jo kaikenlaista, joten häneltä kaksoset saavat usein hyödyllisiä tiedonmurusia kauhuolentoihin liittyen. Perheen vanhemmat sen sijaan ovat autuaan tietämättömiä lastensa seikkailuista.

IIK!-sarjan kirjat ovat sopivan mittaisia kouluikäisille. Herkille lapsille en näitä suosittele (en voisi kuvitellakaan, että kuopus lukisi kauhukirjoja vielä moneen vuoteen), mutta jännitystä hyvin sietäville ehdottomasti. Kannattaa kuitenkin vähän kysellä lapselta, miltä lukukokemus on tuntunut. Esikoinen ei tätä myöntäisi, mutta olen kyllä pistänyt merkille, että jos kirjassa on meneillään jotain erityisen jännittävää, hän hakeutuu aikuisen lähettyville lukemaan.

Tykätäänkö teillä kauhukirjoista?

Sarjassa ovat ilmestyneet

Kauhukännykkä

Kilikorven vampyyri

Metsälammikon hirviö

Nuku nuku leluseni

Plattilan noita

Demonikuiskaaja 

Lue myös:

IIK!-sarjasta turvallista jännitystä koululaisille

Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään kiinni. Mutta ei se ollutkaan käs
Lue lisää

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Kuva
Kirja saatu kustantajalta arviointia varten. Muistan tykänneeni Salaisesta puutarhasta lapsena, mutta en muistanut juonesta muuta kuin sen, että joku lapsi oli ihan piloille hemmoteltu ja jossain oli salainen puutarha. (No tuo jälkimmäinen on toki pääteltävissä ihan kirjan nimestäkin.) Omat lapseni ovat usein tykänneet samoista kirjoista ja klassikoista kuin minä, mutta jouduin kuitenkin hiukan myymään kirjan ideaa heille ennen kuin he innostuivat. Lopullisen sysäyksen Salaisen puutarhan lukemiselle antoi lopulta kuopuksen iltasatuvalinta, Matilda , jossa päähenkilö kehui kirjaa. Esikoinen päätti sillä hetkellä, että hyvä on, luetaan tämä sitten seuraavaksi. Salainen puutarha on F. H. Burnettin  vuonna 1911 kirjoittama valovoimainen tyttökirja, jossa 10-vuotias, sairaalloiseksi ja kärttyisäksi kuvailtu Mary Lennox muuttaa Yorkshiren perukoille kolkkoon kartanoon kaukaisen sedän elätettäväksi. Maryn vanhemmat nimittäin kuolevat koleran runtelemassa Intiassa, eikä orvolle Marylle jää ket
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee erityisen läheiseksi Pekan so
Lue lisää