Mustan kuun majatalo - laadukas fantasiaseikkailu

 

 

Kirja saatu Lasten Keskukselta.

Vihdoinkin luimme Arvid Lydecken -palkinnon saaneen Mustan kuun majatalon! Reetta Niemelän kirjoittama ja Katri Kirkkopellon kuvittama kirja odotti iltasatuvuoroa pitkään, sillä lapset suhtautuivat kirjaan epäilevästi. (Asiaa ei ehkä auttanut se, että kuljin heidän perässään kirjan upeaa kantta ja kuvitusta esitellen ja pyysin heitä pysähtymään sen kauneuden äärelle.)

Mustan kuun majatalo on Sinimäen kaupungissa sijaitseva salaperäinen paikka, joten mikäs sen paremmin sopisi sitä asuttamaan kuin perhe Salaper: eläinlääkäri-isä Joel ja eläinrakas Saimi-tytär. Salaperit ostavat majatalon, kun läheinen tehdäs myydään nenän edestä. Isä alkaa täyttä päätä remontoida majatalosta eläinsairaalaa, kun taas Saimi huomaa, että heillä on uudessa kodissa aika paljon seuraa: koko talo on täynnä kummallista salaväkeä noidista kyklooppeihin!

Tarina alkaa pikkuhiljaa kääriytyä auki, kun Saimi tutustuu salaväkeläisiin ja saa kuulla itseään koskevan salaisuuden. Talon erikoiset asukkaat ovat taidolla rakennettuja hahmoja, joihin on helppo kiintyä. Anskariina-hiisi, joka rakastaa hattuja, lumivyörypieruja päästelevä jeti, sisukas ilkinakkeli Rorrim... urhea salaväki on löytänyt Mustan kuun majatalosta turvapaikan ihmisten tuhotessa jatkuvasti niiden luontaista elinympäristöä. Majataloa uhkaava pahaenteisyys, johon läheinen vanha peilitehdas liittyy, alkaa kuitenkin tiivistyä ja salaväki tajuaa olevansa vaarassa myös turvapaikassaan. Mitä peilitehtaan lipevä Quumestari oikein suunnittelee?

Mustan kuun majatalo on omaperäinen, monikerroksinen fantasiaseikkailu. Hahmot, miljöö ja juoni ovat tuoreita ja persoonallisia. Luonnonsuojelun teema kulkee mukana ensimmäisiltä sivuilta lähtien. Majatalon tarina saa käsittääkseni jatkoa, mistä olen hyvin iloinen, sillä näin huolella kypsytetty juoni kekseliäine hahmoineen ansaitsee paljon lisäsivuja!

Suosittelen kirjaa 7-vuotiaista ylöspäin. Kannattaa kuitenkin huomioida, että kirja vaatii kärsivällisyyttä (se on hiukan hidastempoinen) eivätkä kaikki kohtaukset sovi herkille pikkukuulijoille tai -lukijoille. Omat lapseni tuumasivat kirjan olevan "aika hyvä" ja "ihan jees" ja molemmat haluavat ehdottomasti kuulla lisää Saimi Salaperin ja salaväen seikkailuista. Häikäisevä kuvitus lumosi meidät kaikki!

#lastenkirjahaaste2022: Mahdollinen tulevaisuuden klassikko

#pienihelmetlukuhaaste2022: Kirjan hahmoilla on yliluonnollisia kykyjä

***

Kirja: Mustan kuun majatalo I

Teksti: Reetta Niemelä

Kuvitus: Katri Kirkkopelto

Kustantaja: Lasten Keskus 2021

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär