Instagram-kirjat marraskuu 2022

Mikko Kalajoki / Jani Ikonen / WSOY 2022 / arvostelukappale 

Tavallinen herra Mattsson, ammatiltaan tuotteiden tarkastaja, elelee kunniallista elämäänsä ihan tyytyväisenä, kunnes eräänä iltana kaikki muuttuu yhdessä ovikellon päräyksessä. Hän saa Alamailta saapuneen vieraan, Almus-nimisen vaihto-oppilaan, joka on peikko.

Mikko Kalajoen kirjoittaman tarinan pääpaino on ystävyydessä, joka syntyy peikon ja Mattssonin välille. Utelias ja mutkaton Almus ystävystyy helposti myös muiden kanssa, mutta täysin turvassa hän ei ole, sillä varjoista astuu esiin peikkotutkija Edina von Kittelsen pahat mielessä.

Hyrisyttävää kieli-iloittelua, vetävä juoni, sopivasti jännitystä ja huumoria sekä Jani Ikosen upean oivaltava mustavalkokuvitus - ihana, valloittava kirja!

 

 

Dav Pilkey / suom. Jaana Kapari-Jatta / Tammi 2022 / arvostelukappale 


Dav Pilkey on osunut kultasuoneen Koiramies-sarjallaan. Jos kuopusta on uskominen, jokainen kirja on tähän mennessä paras. Olen myös kuullut, että Koiramies-sarjaa lukevat uskollisesti myös monet koululaiset, jotka eivät muuten tykkää lukemisesta niin paljon.

Me sekasankarit esittelee tikahduttavan hauskan Reilukeijun, jonka vetämässä suosikkiohjelmassa tasataan keksit ja jäätelöannosten suklaahiput reilusti. Mutta sitten Reilukeiju pimahtaa, saa potkut ja päättää reiluuden nimissä viedä kaikilta kaiken.

Olen ennenkin ihmetellyt Koiramies-sarjassa sitä, että se mikä näyttäytyy minulle päättömänä kohelluksena on lapsille loogista ja selkeää. He ymmärtävät Pilkeyn maailmaa vaivattomasti ja rakastavat näitä omituisia hahmoja. Kuopus on muuten aivan mestari piirtämään sarjiksia Pilkeyn esimerkin mukaisesti! Useissa Koiramies-kirjoissa onkin piirustusohjeita eri hahmoille.


Katri Kirkkopelto / Lasten Keskus 2022 / arvostelukappale

Mollin joulu on kekseliäs, herttainen, lämminsydäminen ja hyvän joulumielen tuova kuvakirja. Katri Kirkkopellon kuvitus on huimaavan hienoa. Molli on varmasti yksi lastenkirjojen ilmeikkäimmistä otuksista. Pidän myös Kirkkopellon valitsemista verbeistä: kahlata lumihangessa, tulla puuskuttaa, tallustella mietteissään, tupruttaa, tupsahtaa, kipittää matkoihinsa, survoa, lysähtää kasaan, simahtaa... ihania sanoja!
 
Mollin joulu sopii kaikenikäisille joulutarinoista pitäville, mutta erityisen hyvin alle kouluikäisille. 



Nicholas Oldland / suom. Marvi Jalo / Kvaliti 2022 / arvostelukappale

Joulu joka villitsi yllätti 8-vuotiaani iloisesti. Hän viehättyi kirjan hauskasta juonesta ja pyysi ilmoittamaan asiasta täällä kirjagramissa.

Tarina alkaa, kun ystävykset karhu, hirvi ja majava valmistelevat täyttä päätä joulua. Viime tipassa ne hoksaavat, että joulukuusi puuttuu. No, ei muuta kuin kuusta kaatamaan. Mutta juuri kun majava on järsimässä puuta nurin, karhuun iskee luonnonsuojeluvimma ja se haluaa pelastaa kuusen keinolla millä hyvänsä. Syntyy pieni nujakka, jonka karhu voittaa. Se sitoo kaverinsa puuhun ja alkaa sitten miettiä ratkaisua ongelmaan. Lopulta se keksii toimivan kompromissin, ja joulu on pelastettu.

Kun kysyin kuopukselta, tekikö karhu hyvän päätöksen, hän vastasi: "No ei se ratkaisu kyllä kovin hyvä ollut, karhuhan sitoi omat kaverinsa puuhun. Mitä järkeä?"
 
Joulu joka villitsi on vauhdikas joulutarina, jonka hahmot ovat hilpeän ilmeikkäitä, vaikkakin hyvin pelkistettyjä. 
 

 Noora Alanen / Anne Muhonen / Pieni Karhu 2022 / arvostelukappale
 
Noora Alasen kirjoittama ja Anne Muhosen kuvittama Anna ja eron tuomat muutokset kertoo siitä, miten kurjalta vanhempien ero voi lapsesta tuntua.

Anna on muuttanut uuteen kotiin äidin ja isoveljen kanssa. Uusi arki ei ole lähtenyt mukavasti käyntiin, ja lukijalle tuleekin heti epämukava olo, kun Anna pyörii ikävissään vieraan tuntuisessa asunnossa ja yrittää olla häiritsemättä äitiä. Taitavasti toteutettu kuvitus auttaa lukijaa pääsemään Annan tunteisiin kiinni.

Annaa mietityttää äidin uusi miesystävä Jussi, joka menettää malttinsa helposti. Esimerkiksi maitolasin kaatuminen aiheutti kovan moiteryöpyn, eikä Annan äiti sanonut mitään, vaikka tiesi, ettei Anna kaatanut lasia tahallaan. Sekin harmittaa, että äiti ja isä riitelevät puhelimessa Annan asioista. Siitä tulee väkisinkin syyllinen olo, vaikka isomummu lohduttaa ja sanoo, ettei riitely ole Annan vika.

Äiti kertoo Annalle iloisia uutisia: äiti lähtee Jussin kanssa reissuun, ja Anna pääsee isomummulle hoitoon. Reissu saa äidin niin hyvälle tuulelle, että tämä leipoo sämpylöitä iltapalaksi.

"Anna tietää, että tänään on hyvä ilta käydä nukkumaan. Aina ei ole."

Jos Annan on vaikea saada unta, hän kerää pehmolelut ympärilleen ja kuvittelee itsensä karuselliin. Äitiä ei voi mennä häiritsemään liian monta kertaa, varsinkaan silloin kun Jussi on kylässä. On vaarana, että molemmat hermostuvat.

Kirja on koskettavasti lapsen näkökulmasta kirjoitettu. Sen tarkoitus on varmaan herätellä aikuisia huomioimaan lapset paremmin eron hetkellä ja uusperhearjessa. Lapselle tarkoitetuksi vertaistukikirjaksi tämä ei mielestäni sovi, sillä niin paljon lohtua ja lämpöä jäi Annalta uupumaan. Odotin koko ajan, että Annan äiti tulisi keskustelemaan Annan kanssa tai lohduttamaan, mutta tämä tuntui olevan niin Jussin lumoissa, ettei edes huomannut Annan kurjaa oloa. Olisin mielelläni tutustunut myös Annan isään, mutta hän jäi etäiseksi hahmoksi ja näkyi vain Annan rakkaassa aarteessa: valokuvassa, jossa on koko vanha perhe.

Kirja toimii havainnollistavana puheenvuorona lapsen puolesta. Ei pelkästään eroaiheen vuoksi vaan muutenkin: lapsilla voi olla kaikenlaisia huolia ja murheita, joita hän syystä tai toisesta ei uskalla tulla kertomaan.



Helena Meripaasi / Mirjami Manninen / Otava 2022 / arvostelukappale

Kaislan äiti on kuollut, eikä uusperhe-elämä isän luona ole helppoa. Ainoa lohtu on Kaislan ihana, fiksu Kashmir-pystykorva. Tärkein asia Kaislan elämässä. Joulu lähestyy, mutta Kaislalla ei ole joulumielestä tietoakaan. Äitiä on kova ikävä, eikä kiukuttelevien pikkuvelipuolien itkulta kuule edes omia ajatuksiaan.

Islallakaan ei mene hyvin. Äiti on löytänyt koirapiireistä uuden miehen, jonka luokse muuttaa - kaikki perheen rakkaat koirat mukanaan. Islasta tuntuu, ettei äitiä kiinnosta yhtään se, että koirat olivat hänellekin tärkeitä perheenjäseniä. Koirien temmellykseen tottunut Isla muuttaa Porvoosta Helsinkiin, hiljaiseen kerrostaloon eroa surevan isänsä kanssa. Hän saa isän suostuteltua siihen, että maalle naapurin hoitoon jäänyt isän hirvikoira Jokke haetaan Helsinkiin. Jokke on aina ollut kiinnostuneempi ihmisistä kuin hirvenjälkien haistelusta, mutta päivisin se ulvoo yksinäisyyttään niin että naapurit sujauttavat harmistuneita heippalappuja postiluukusta.

Eräänä talvisena iltana lähimetsässä Kaisla ja Isla koirineen tapaavat. He huomaavat, että melkein saman nimen lisäksi heitä yhdistää mutkikas perhetilanne ja rakkaus koiriin.

Helena Meripaasin Pystykorvatalvi, joka on yksi Runeberg Junior -ehdokkaista, kuvailee koskettavasti ja todentuntuisesti tyttöjen uutta arkea ja ystävyyttä. Kirja sopii erityisen hyvin eläinrakkaille alakoululaisille. Mirjami Mannisen piirtämä kansikuva on hieno, ja mielelläni olisin katsellut Mannisen kuvitusta myös kirjassa!


 
Lin Hallberg / Margareta Nordqvist / suom. Marvi Jalo / Tammi 2022 / arvostelukappale 
 
Sinttu-kirjat ovat kuopuksen lemppareita. Hän elää kiihkeää poni- ja hevosvaihetta, johon Sintun lisäksi on vaikuttanut paljon tubettaja Vennyn Schleich-videot.

Varsinaiseen Sinttu-sarjaan on tulossa erittäin hartaasti odotettua jatkoa tammikuussa. Seuraavaa kirjaa odottaville Sinttu-faneille voi tarjota välipalaksi seuraavia:

Sami ja Sinttu - Poniveljesten tarina
Aloita ratsastus Sintun kanssa - Kevyttä ravia.

Sami ja Sinttu on lyhyt, runsaasti kuvitettu kertomus siitä, miten omapäiset shettikset, "sisuveljekset", päätyivät samalle laitumelle ja Inkan pyörittämälle Siltakylän tallille. Kirjassa ratsastuksenopettaja Inka muistelee lastensa kanssa Samin ja Sintun matkaa perheen tilalle.

Aloita ratsastus Sintun kanssa opettaa ravin alkeita tuttujen hahmojen avulla. Aiemmin sarjassa on ilmestynyt Tallissa ja ratsailla -opas. Kirjassa yhdistellään kivasti tarinaa ja tietoa.

Suuren suuri suositus Sinttu-sarjalle! Kirjoissa on riittävän iso fontti, hurmaava kuvitus, lämminhenkinen tunnelma ja paljon ratsastustietoa. Seuraava Sinttu-kirja onkin jo sarjan 20. osa, joten luettava ei ihan heti lopu kesken.
 

Jutta Tynkkynen / kansi: Karin Niemi / Myllylahti 2022 / arvostelukappale
 
Salapoliisikirjojen ystävät ja reilun metrin mittaiset etsivät huomio!

Etsivätoimisto Mysteeri -sarja on edennyt jo seitsemänteen osaansa. Kirja etenee tuttua ja hyvin toimivaa kaavaansa: etsivätoimiston kolmikko eli Roosa, Timi ja Aurora saavat vihiä mysteeristä, jota he totta kai rupeavat selvittämään. Seikkailun ohessa lukija pääsee suorittamaan Virallisia etsiväkokeita, joiden päätteeksi pienet ansioituneet agentit saavat diplomit. Lisäksi kirjan lopussa on taas tarinasta rakennettu huonepakopeli lastenjuhliin. Tällä kertaa teemana on selvittää mitä tapahtui Ruhtinaan kameleontille, 1800-luvulla varastetulle jalokivelle.

Jutta Tynkkysen kirjoittamat etsiväkirjat ovat laadukkaita ja kiinnostavia mysteereitä. Lukijan osallistaminen on Etsivätoimisto Mysteeri -sarjassa viety ilahduttavan pitkälle. Suosittelen sarjaa sujuvasti lukeville alakoululaisille. 
 
 
Nathan Fairbairn & Michele Assarasakorn / suom. Jouko Ruokosenmäki / Otava 2022 / arvostelukappale 
 
Kuonokamut - Tytöt kuin tuulispäät on raikas sarjakuvakirja kolmen tytön yhteisestä haaveesta. Juoni on monesta tarinasta tuttu: eläinrakkaat mutta ilman omaa lemmikkiä jääneet ystävykset päättävät perustaa yhteisen koiranulkoilutuspalvelun. Asiakkaita tulee nopeasti, mutta niin myös mutkia matkaan.

Värikäs kuvitus pursuaa vauhtia ja koirien temmellystä. Reippaat päähenkilöt Gabby, Priya ja Mindy käyvät samaa Charlotte Bronten koulua. VUHH-palvelun (engl. PAWS) perustaminen käy helpommin kuin yhteisten toimintatapojen löytäminen, ja pian luonteiltaan kovin erilaiset tytöt ovat ajautuneet riitaan. Onneksi sovintokin tulee nopeasti ja yhteinen sävel VUHH:n pyörittämiselle löytyy.

Tykkäsin erityisesti: poc-hahmot, ilmeikäs kuvitus ja tyttöjen vanhemmiltaan saama tuki. 
 

Sören Olsson & Anders Jacobsson / suom. Mirka Maukonen / Avain 2022 / arvostelukappale
 
Bertin epätoivopäiväkirja on ihanan nostalgian ja pienoisen myötähäpeän sävyttämä lukukokemus, joka sijoittuu hämmentävästi nykyaikaan ja kuitenkin omassa mielessäni kauas menneisyyteen, Bertin päiväkirjojen kulta-aikaan. Siitä huolimatta, että aivoni olivat nyrjähtää tavatessaan aina vain 13-vuotiaan Bertin, kirja on 2020-luvun tuotos: koronapandemian alku heilauttaa Bertin elämän raiteiltaan, kun hän joutuu karanteeniin. Hän melkein jo pääsee pussaamaan unelmiensa tyttöä, mutta vain melkein.

Kirjan ovat kirjoittaneet jo alkuperäisestä Bert-sarjasta tunnetut serkukset Sören Olsson ja Anders Jacobsson. He ovat syntyneet 60-luvulla, mikä ehkä vähän paistaa kirjan sivuilta. Some kyllä mainitaan, mutta ohimennen: esimerkiksi TikTok, Snap, Insta ja WhatsApp luetellaan yhdessä virkkeessä vähän sellaisella "no niin, nyt on some saatu mukaan" helpotuksen huokaisulla. Sen jälkeen palataan boomereiden suosimaan viestintätapaan: tavallisiin puheluihin. Niitä myös Bert soittelee kavereilleen tämän tästä, vaikka on mukana onneksi realistisempaa videopuheluakin.

Suosittelen Bertin epätoivopäiväkirjaa erityisesti tyypeille, joihin Neropatin päiväkirjat ja Tom Gates -sarja ovat kolahtaneet. Kirjasta saa kyllä parit makeat naurut ihan varmasti.


Mauri Kunnas / Otava 2022 / arvostelukappale
 
Perjantai kolmastoista on kummitusten juhlapäivä Mauri Kunnaksen uusimmassa kuvakirjassa "Pippendorfin kirjavat kummitukset". Valkoisiin lakanoihin tottunut kummitusperheen nuoriso yllättyy, kun juhlalakanat ovat tällä kertaa iloisen värikkäitä, kiitos postin kömmähdyksen. Hempan ja Lissun uusi riemunkirjava tyyli innostaa kummitusten lisäksi kummitusbongarit liikkeelle.

Hyväntuulinen kirja täynnä kekseliäitä yksityiskohtia. Tarina sopii hyvin perheen pienemmillekin kummitusbongareille!
 
Merja Jalo / Reija Kiiski / Kvaliti Kustantamo 2022 / arvostelukappale
 
 Jouluporon arvoitus jatkaa Merja Jalon Kotikulman etsivät -sarjaa, jossa Markus, Liisa ja Linnea ratkovat naapuruston arkisia pulmia. Sarjan viidennessä osassa tapahtuu niin ilkivaltaa kuin ryöstökin. Lapsille tutun Vaulan kioskista varastetaan lastensairaalan hyväksi kerätyt rahat. Lisäksi jouluporo Suhauksen kiinnitysköysi katkaistaan. Syyllinen löytyy taas aika läheltä. Joulun kunniaksi rikollista ei kuitenkaan ilmianneta poliisille, vaan tätä ryhdytään auttamaan. Kirjan lopussa tekojaan katuva varas pohtii, että onkohan tämä "Korkeimman tahto".

Jouluporon arvoitus jätti vähän kylmäksi sen lämpimästä joulutunnelmoinnista huolimatta. Olen ehkä saanut tarpeekseni kirjoista, joissa jännite luodaan lähes pelkästään sabotoivien ja/tai ilkeilevien hahmojen avulla. Poronhoidosta oli kiva lukea, ja näistä Jalon kirjoista oppii kyllä aina kaikenlaista eri eläimistä.

Oletteko te lukeneet Kotikulman etsiviä? Sarja on helppolukuinen ja sopii pienemmille alakoululaisille. Kirjat on kuvittanut Reija Kiiski.

***

Löydät kaikki aiemmat Instagram-koostepostaukset avainsanalla #instagram.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Soturikissat: Mitä ne ovat ja miksi niistä tykätään niin paljon?

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Viikon kirja: Mio, poikani Mio