Ahdasmielisyys ja sateenkaarioikeudet mittelevät McQuistonin YA-romaanissa


                                                            Casey McQuiston 2022

I Kissed Shara Wheeler (2022) on Casey McQuistonin young adult -romaani, jonka teemana on rohkeus. Rohkeus olla oma itsensä, rohkeus puolustaa sitä mihin uskoo, rohkeus nousta ahdasmielisen pikkukaupungin barrikadeille ja puhaltaa korruptoitunut rehtori pölyisine arvoineen kumoon.

Päähenkilö Chloe Green on asunut kahden äitinsä kanssa alabamalaisessa False Beachin kaupungissa liian monta vuotta. Losista kotoisin oleva kunnianhimoinen queer-nuori ei malta odottaa sitä päivää, jolloin hän valmistuu, päihittää akateemisen arkkivihollisensa Shara Wheelerin ja karistaa kristillisen kaupungin tomut kauas taakseen.

Niin, Shara Wheeler. Rehtorin tytär, jota koko kaupunki palvoo. Vaikka tämä on niin omahyväinen, pinnallinen ja teennäinen! Sharalla on urheilijapoikaystävä, Smith ja aina täydelliset hiukset.

Prom-päivänä Shara tekee jotain odottamatonta: suutelee Chloea. Ja katoaa sitten teille tietymättömille. Lisäksi Shara on koordinoinut monimutkaisen arvausleikin härnäävine vihjeineen, eikä Chloe voi olla tarttumatta syöttiin.

Tämä oli siitä poikkeuksellinen kirja, että päähenkilöpari jätti minut aika kylmäksi, mutta moni sivuhenkilö nousi tosi tärkeäksi. Heidän kasvutarinansa tuntuivat inhimillisemmiltä kuin Chloen ja Sharan kilpailuhenkinen, jopa vähän pakkomielteinen suhde. Yhteisöllisyyttä ja kapinahenkeä pursuilevan loppuhuipennuksen vuoksi I Kissed Shara Wheeler toimisi varmasti hyvin myös valkokankaalla.

Lue myös:

Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään kiinni. Mutta ei se ollutkaan käs
Lue lisää

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Kuva
Kirja saatu kustantajalta arviointia varten. Muistan tykänneeni Salaisesta puutarhasta lapsena, mutta en muistanut juonesta muuta kuin sen, että joku lapsi oli ihan piloille hemmoteltu ja jossain oli salainen puutarha. (No tuo jälkimmäinen on toki pääteltävissä ihan kirjan nimestäkin.) Omat lapseni ovat usein tykänneet samoista kirjoista ja klassikoista kuin minä, mutta jouduin kuitenkin hiukan myymään kirjan ideaa heille ennen kuin he innostuivat. Lopullisen sysäyksen Salaisen puutarhan lukemiselle antoi lopulta kuopuksen iltasatuvalinta, Matilda , jossa päähenkilö kehui kirjaa. Esikoinen päätti sillä hetkellä, että hyvä on, luetaan tämä sitten seuraavaksi. Salainen puutarha on F. H. Burnettin  vuonna 1911 kirjoittama valovoimainen tyttökirja, jossa 10-vuotias, sairaalloiseksi ja kärttyisäksi kuvailtu Mary Lennox muuttaa Yorkshiren perukoille kolkkoon kartanoon kaukaisen sedän elätettäväksi. Maryn vanhemmat nimittäin kuolevat koleran runtelemassa Intiassa, eikä orvolle Marylle jää ket
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee erityisen läheiseksi Pekan so
Lue lisää