Kuolema sisäoppilaitoksessa on muhkea rikosromaani täynnä herkullisia hämäyksiä


Lucinda Riley & Harry Whittaker / MacMillan 2022

The Murders at Fleat House (2022) on postuumisti julkaistu murhamysteeri kirjailija Lucinda Rileyltä. Jo vuonna 2006 kirjoitetun teoksen viimeisteli julkaisukuntoon Rileyn poika Harry Whittaker. Esipuheessaan poika kertoo tehneensä vain pientä hienosäätöä tekstiin, jotta hänen vuonna 2021 kuolleen äitinsä ääni välittyisi lukijoille mahdollisimman kirkkaana. Tietynlaisen hiomattomuuden kyllä huomaa tekstistä, mutta se ei häirinnyt lukunautintoa ollenkaan.

Olen lukenut Seitsemän sisarta -saagan ja nauttinut sen jokaisesta osasta. Myös tämä englantilaiseen sisäoppilaitokseen sijoittuva jännäri oli todella hyvä ja sisälsi koukkuja enemmän kuin Rapalan uistintehdas huippuvuosinaan.

Kirja alkaa kiusaajaksi tiedetyn oppilaan kuolemasta koulun tiloissa. Onnettomuustutkinta vaihtuu nopeasti henkirikoksen selvittämiseksi. Norfolkin maaseudulle vetäytynyt sydänsuruinen ex-lontoolainen rikosetsivä Jazz Hunter ottaa tutkinnasta vetovastuun.

Lucinda Rileyn rikosromaani toi tyyliltään mieleen Totuus Harry Quebertin tapauksesta -teoksen sillä erotuksella, että Rileyn luomat hahmot tuntuivat inhimillisemmiltä kuin Dickerin. The Murders at Fleat House on herkullisten käänteiden ja ovelien hämäysten kerrostuma, joka pakotti lukemaan luvun toisensa jälkeen mahdollisimman nopeasti.

Suomennos (Kuolema sisäoppilaitoksessa) ilmestyy maaliskuussa Bazarin kustantamana ja Tuukka Pekkosen kääntämänä.

Onko tämä murhamysteeri lukulistallasi tai oletko jo lukenut sen?

Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään kiinni. Mutta ei se ollutkaan käs
Lue lisää

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Kuva
Kirja saatu kustantajalta arviointia varten. Muistan tykänneeni Salaisesta puutarhasta lapsena, mutta en muistanut juonesta muuta kuin sen, että joku lapsi oli ihan piloille hemmoteltu ja jossain oli salainen puutarha. (No tuo jälkimmäinen on toki pääteltävissä ihan kirjan nimestäkin.) Omat lapseni ovat usein tykänneet samoista kirjoista ja klassikoista kuin minä, mutta jouduin kuitenkin hiukan myymään kirjan ideaa heille ennen kuin he innostuivat. Lopullisen sysäyksen Salaisen puutarhan lukemiselle antoi lopulta kuopuksen iltasatuvalinta, Matilda , jossa päähenkilö kehui kirjaa. Esikoinen päätti sillä hetkellä, että hyvä on, luetaan tämä sitten seuraavaksi. Salainen puutarha on F. H. Burnettin  vuonna 1911 kirjoittama valovoimainen tyttökirja, jossa 10-vuotias, sairaalloiseksi ja kärttyisäksi kuvailtu Mary Lennox muuttaa Yorkshiren perukoille kolkkoon kartanoon kaukaisen sedän elätettäväksi. Maryn vanhemmat nimittäin kuolevat koleran runtelemassa Intiassa, eikä orvolle Marylle jää ket
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee erityisen läheiseksi Pekan so
Lue lisää