Valpurin mielikuvitus laukkaa valloittavissa kuvakirjoissa

Saara Kekäläinen / Reetta Niemensivu / Tammi 2022

Valpuri ja vaarallinen aamupuuro (2022) on kekseliäs kuvakirja mielipiteitä jakavasta, tunteita herättävästä ja niin kovin yleisestä murkinasta nimeltään puuro. Kirjassa Valpuri saa eteensä lautasellisen puuroa (vaikka tilasi paljon sokerisemman erikoisaamiaisen strösselillä). Alkaa tahtojen taistelu niin Valpurin, puuron kuin Valpurin isänkin välillä.

Meilläkin puuro jakaa mielipiteitä. Toinen lapseni inhoaa puuroa, eikä ole ainakaan kahteen vuoteen syönyt sitä kotona. Hän ei säästele sanojaan kertoessaan mitä mieltä puurosta on. Toinen lapsi taas suhtautuu puuroon hyvin käytännönläheisesti: neljän viljan Nalle-puuro hivelee hänen vatsaansa, vaikka ei niinkään makunystyröitä, ja täyttää sen iltaisin tarpeeksi hyvin, jolloin hän säästyy ikävältä nälkäkurinalta aamulla. Hän siis syö iltapuuron monta kertaa viikossa, täysin oma-aloitteisesti.

Mutta entäs Valpuri? Hänen mielestään puuro oli lopulta ihan hyvää. Mutta on fiksua olla varovainen ja vähän epäillä puuroa, sillä se olisi hyvinkin saattanut olla vaikkapa

- avaruuden musta aukko TAI
- juoksuhiekkaa TAI
- mahdollinen ihmissyöjä TAI
- vieraan kulttuurin lähettiläs, jota ei tietenkään kannata syödä ettei tule sanomista muiden planeettojen kanssa TAI
- se mitä kestävyysurheilijasta jäi jäljelle pitkän lenkin jälkeen.

Ihan mahtavia skenaarioita! Ja ihanan ilmeikäs kuvitus. Ja huiput tatskat Valpurin isällä. En yhtään ihmettele, että tämä Saara Kekäläisen kirjoittama ja Reetta Niemensivun kuvittama kirja oli viime vuonna Finlandia-ehdokkaana.

Ps. Tämä kirja oli taas sellainen, jota kuopus EI MISSÄÄN NIMESSÄ aikonut lukea, kunnes kuitenkin luki ja sen jälkeen luki vielä pari kertaa.

Saara Kekäläinen / Reetta Niemensivu / Tammi 2023 / arvostelukappale

Valpuri ja hirmuinen hammashässäkkä alkaa, kuten edellinenkin Valpuri-kirja, aamutoimista. Eräänä aamuna hampaita pestessään Valpuri havaitsee heiluvan hampaan ja kauhistuu kaikista niistä mahdollisuuksista, joita hampaan lähestyvä irtoaminen tuo tullessaan.

Mitä jos hammasviraston hammastilauksista vastaava virkailija tekee kirjoitusvirheen ja Valpurin suuhun lähetetään lammas? Tai jos hän saa luokseen hammaskeijun astetta ankeamman serkun, joka tuliaisten sijaan vie lapsilta leluja? Valpurin mielikuvitus loihtii esille karvaisia hammaspeikonpyllyjä ja mietiskeleviä hampaita, kunnes Valpurin isä auttaa irrottamaan hampaan.

Maitohampaiden irtoaminen voi tosiaan olla perheille hirmuinen hässäkkä, kuten kirjan nimikin kuvaa. Meillä ei ole kuviteltu ihan niin villejä skenaarioita kuin Valpurin mielessä laukkaa, mutta harvoin hampaan irtoaminen on meillä mikään "oho, nyt se lähti" -pikkujuttu. Meillä ei muuten käy hammaskeiju - eikä sen serkku - vaan irronnut hammas pistetään lasilliseen vettä ja siellä se sitten yön aikana muuttuu salaperäisesti kolikoksi. (Aika usein lasten omista kukkaroista lainatuksi kolikoksi, koska perheen aikuisilta niitä kolikoita ei aina löydy...)

Valpuri ja hirmuinen hammashässäkkä on valloittava lastenkirja täynnä kekseliäitä ja hauskoja kuvituksen yksityiskohtia ja kielellä leikittelyä.