Viisikko aarresaarella aloittaa Enid Blytonin suositun seikkailusarjan


Enid Blyton / suom. Lea Karvonen / Tammi

Viisikko aarresaarella (1942) aloittaa Enid Blytonin 21-osaisen seikkailusarjan. Siinä sisarukset Leo (12), Dick (11) ja Anne (10) tapaavat serkkunsa Paulin (11) ensimmäistä kertaa. Paulin äiti, Fanny-täti, kertoo lapsille, että Paulin oikea nimi on Paula, mutta hän vaatii, että häntä puhutellaan Pauliksi ja kohdellaan muutenkin poikana. Silti, kun lapset tapaavat Paulin seuraavana aamuna, he kutsuvat tätä Paulaksi. Pauli suuttuu, ja Anne selittää veljilleen kuin uutena asiana koko nimikuvion.

Alun nikotusten jälkeen serkut löytävät monia yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Paulin omistama pieni Kirrinin saari viehättää kaikkia, samoin kuin Tim-koira, jota Pauli joutuu tässä ensimmäisen kirjan alussa piilottelemaan kiivaalta isältään. (Peter on tiedemies, jonka "leveässä otsassa on tuikea juonne". Sarjan avausosassa hän on tavallistakin tuikeampi, sillä hänen tutkielmansa eivät tuo perheelle riittävästi rahaa. Auttaakseen veljeään Leon, Dickin ja Annen isä keksii lähettää lapset kesäksi serkkulaan. Hän maksaa lastensa täysihoidosta ja helpottaa siten veljensä tilannetta.)

Pauli huomaa nopeasti, että hänen serkkunsa ovatkin reiluja tyyppejä ja hauskaa seuraa, ja sisaruskatras taas huomaa Paulin olevan periaatteistaan tinkimätön, rehellinen monitaituri.

Kun myrsky nostaa vanhan hylyn Paulin saaren rantaveteen, lapset lähtevät tutkimaan sitä. He löytävät hylystä lukitun lippaan ja lippaasta aarrekartan. Aarrekartta kiinnostaa muitakin, ja lasten kauhuksi Peter-setä myy ensin lippaan ja aikoo sitten myydä koko saaren hämäräperäiselle antiikkikauppiaalle. Lapset pohtivat, pitäisikö sedälle kertoa aarteesta, mutta he ovat varmoja ettei setä kuitenkaan uskoisi heitä. Siispä he päättävät etsiä itse karttaan merkityn kulta-aarteen, joka vihjeiden perusteella on piilossa Kirrinin saaren tunneleissa. Juuri kun Leo ja Pauli löytävät kultaharkot, he joutuvat rikollisten yllättämiksi. (Dick ja Anne ovat nousseet pois tunneleista Dickin loukattua itsensä.) Nokkeluus, yhteistyö ja rohkeus turvanaan lapset päihittävät roistot, ja loppu hyvin kaikki hyvin. Kultaharkkojakin löytyi niin paljon, että Paulin perheen rahahuolet katosivat kuin tuhka tuuleen ja Peter-sedän otsaryppykin sileni hetkeksi.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär