Saakelin satanen ja Saakelin sieppaus ovat nuortenkirjallisuutta parhaimmillaan


Mikko With / Myllylahti 2023

Kuvitteellisessa Pyhäharjun tuppukylässä asuva, peruskoulunsa päättävä Uuno Turhanen on hahmo, johon kiintyy heti ensimmäisiltä sivuilta. Uunosta kertovat Saakelin satanen ja Saakelin sieppaus ovat mukaansatempaavia, vauhdikkaita ja yllätyksellisiä nuortenkirjoja. Uuno on todella sympaattinen tyyppi, joka välillä ylianalysoi, välillä improvisoi ja välillä on aivan sulattaa lukijan sydämen huomaavaisuudellaan.


Saakelin satanen (Myllylahti 2021)

Uuno ei ole rikollinen, mutta suunnittelee silti ryöstävänsä lähikaupan - mistä ihmeestä on kyse? Ryöstön yksityiskohtia hiova prologi saa tyrskähtelemään naurusta, eikä lukija voi olla kiinnostumatta Uunon kiperästä tilanteesta. Ryöstön motiivi avautuu pikkuhiljaa, ja sitten Pyhäharjulla koetaankin aikamoista actionia.

Sen saakelin satasen lisäksi Uunoa mietityttävät omahyväinen koulukiusaaja, äidin rahahuolet ja Uunon ikävät muistot kuolleesta isästä. Kesätyön saaminen rautakaupasta on mahtava juttu, samoin kuin vankka ystävyys salaperäisen Heikkisen kanssa.


Saakelin sieppaus (Myllylahti 2023)

Uuno kaipailee vähän isompia ympyröitä ja lähtee uuden kesätyön perässä Ouluun. Hän majoittuu tylsän Tanja-tädin luo, saa nopeasti uusia kavereita ja ihastuu kivaan Iirikseen. Oulussa on hauskaa, mutta Tanja-tädin käytös alkaa olla erittäin kummallista. Ja sitten täti katoaa.

Kakkososan prologi on vielä jännittävämpi kuin avausosassa oli. Uuno on nimittäin vangittu saunaan. Tykkäsin todella paljon näistä prologeista, joilla lukija saadaan koukkuun.

Mitähän Uunolle tapahtuu seuraavassa osassa? Toivottavasti sellainen on tulossa! Arvelisin Uunon seikkailujen sopivan yli 12-vuotiaille koululaisille.







Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään kiinni. Mutta ei se ollutkaan käs
Lue lisää

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Kuva
Kirja saatu kustantajalta arviointia varten. Muistan tykänneeni Salaisesta puutarhasta lapsena, mutta en muistanut juonesta muuta kuin sen, että joku lapsi oli ihan piloille hemmoteltu ja jossain oli salainen puutarha. (No tuo jälkimmäinen on toki pääteltävissä ihan kirjan nimestäkin.) Omat lapseni ovat usein tykänneet samoista kirjoista ja klassikoista kuin minä, mutta jouduin kuitenkin hiukan myymään kirjan ideaa heille ennen kuin he innostuivat. Lopullisen sysäyksen Salaisen puutarhan lukemiselle antoi lopulta kuopuksen iltasatuvalinta, Matilda , jossa päähenkilö kehui kirjaa. Esikoinen päätti sillä hetkellä, että hyvä on, luetaan tämä sitten seuraavaksi. Salainen puutarha on F. H. Burnettin  vuonna 1911 kirjoittama valovoimainen tyttökirja, jossa 10-vuotias, sairaalloiseksi ja kärttyisäksi kuvailtu Mary Lennox muuttaa Yorkshiren perukoille kolkkoon kartanoon kaukaisen sedän elätettäväksi. Maryn vanhemmat nimittäin kuolevat koleran runtelemassa Intiassa, eikä orvolle Marylle jää ket
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee erityisen läheiseksi Pekan so
Lue lisää