Karanneen vangin salaisuus päättää Blytonin kliseisen seikkailusarjan

 

Enid Blyton / suom. Veikko Rekonen / Tammi 2002

Karanneen vangin salaisuus on Enid Blytonin Salaisuus-sarjan viimeinen osa. Siinä missä Viisikon lomapäivät täyttyvät raikkaasta nummi-ilmasta ja vatsat eväskoriin pakatuista hedelmäkakuista, Salaisuus-kirjojen etsivät käyvät loputtomilla leivoskahveilla kylän konditoriassa ja ratkovat arvoituksia naapurustossa. 

Tämä tarina alkaa, kuten parhaat aina, koppakuoriaisharrastajien kokouksesta. Vannoutunut kuoriaisfani herra Tolling saapuu Peterwoodiin tyttärensä Eunicen kanssa. He majoittuvat Trottevilleille, mistä Pulla, oikealta nimeltään Fredrik Algernon Trotteville, harmistuu, sillä hänen mielestään Eunice on aivan liian tarmokas.

Pullan poliisikontakti, ylitarkastaja Jenks, saapuu tiedottamaan taidoiltaan vaatimatonta kyläkonstaapeli Goonia karanneesta, erittäin vaarallisesta vangista. Jenksin mielestä on ihan vastuullista ja ookoo jakaa vaarallisen vangin tuntomerkit myös Pullan ja muiden lapsietsivien kanssa. Goonin kanssa alati kilpaileva Pulla haluaa ratkaista karanneen vangin salaisuuden ennen kyläpoliisia, ja niin siinä tietenkin myös käy.  

Jos tekisin tälle sarjalle samanlaisen bingon kuin Viisikolle, laittaisin ruuduiksi ainakin:

✔️ Pulla pukeutuu kulkurin tai kaupustelijan valeasuun
✔️ Konstaapeli Goon sanoo lapsille: "Tiehesi siitä!"
✔️ Pullan Nono-koira näykkii Goonin nilkkoja
✔️ Lapset kokoontuvat Pullan puutarhamajaan
✔️ Joku lapsista on vaarassa myöhästyä teeltä
✔️ Goonin kasvot muuttuvat tummanpunaisiksi raivosta
✔️ Bes ihailee Pullaa
✔️ Pulla tilaa lautasellisen leivoksia kahvilassa
✔️ Pullan äiti sanoo "No mutta Fredrik!"

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?