Koiramies-sarjakuvakirjat ovat hauskaa luettavaa


Koiramies - kirppujen herra on kirjasarjan uusin osa.

Koulukaveri oli suositellut lapselleni Koiramies-sarjaa. Laitoin muutaman osan varaukseen ja kävin noutamassa kirjastosta. En tiennyt itse kyseisestä sarjasta mitään, mutta kun tajusin, että kirjat ovat Dav Pilkeyn käsialaa, arvasin, että kirjoista tykätään meilläkin.

Dav Pilkey oli meille entuudestaan tuttu Kapteeni Kalsari -sarjasta, jossa parhaat ystävykset Erno ja Huuko ovat vahingossa luoneet rehtoristaan alushousuihin pukeutuvan supersankarin. Koiramies-sarjassa Erno ja Huuko ovat edelleen taustajoukoissa, sillä he piirtävät sarjakuvaa, jonka pääosassa on koiran pään sairaalassa saanut poliisi.

Meillä on luettu jo sarjan kaikki osat, jotka ovat ilmestymisjärjestyksessä
  • Koiramies
  • Koiramies valloillaan
  • Koiramies ja kaksi kissanpentua
  • Koiramies ja Kisulii
  • Koiramies - kirppujen herra
ja joista viimeisin julkaistiin ihan vasta pari viikkoa sitten. Sarja on niin tokaluokkalaisen kuin eskarilaisenkin mielestä tosi hauska. Meillä tosin toivottaisiin, että kirjat olisi kirjoitettu "tavallisesti", kuten esikoinen asian ilmaisi, eikä sarjakuvamuodossa, sillä lasten mielestä sarjakuvia on hankalampi lukea. Olen itse samaa mieltä, mutta toisaalta voisin myös kuvitella, että nimenomaan tällaiset vähemmän tekstiä sisältävät ja hauskasti kuvitetut opukset innostaisivat kaikentasoisia lukijoita tarttumaan kirjaan. 

***

Kirjasarja: Koiramies
Teksti ja kuvitus: Dav Pilkey
Suomennos: Jaana Kapari-Jatta
Kustantaja: Tammi

Lue myös:

Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään kiinni. Mutta ei se ollutkaan käs
Lue lisää

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Kuva
Kirja saatu kustantajalta arviointia varten. Muistan tykänneeni Salaisesta puutarhasta lapsena, mutta en muistanut juonesta muuta kuin sen, että joku lapsi oli ihan piloille hemmoteltu ja jossain oli salainen puutarha. (No tuo jälkimmäinen on toki pääteltävissä ihan kirjan nimestäkin.) Omat lapseni ovat usein tykänneet samoista kirjoista ja klassikoista kuin minä, mutta jouduin kuitenkin hiukan myymään kirjan ideaa heille ennen kuin he innostuivat. Lopullisen sysäyksen Salaisen puutarhan lukemiselle antoi lopulta kuopuksen iltasatuvalinta, Matilda , jossa päähenkilö kehui kirjaa. Esikoinen päätti sillä hetkellä, että hyvä on, luetaan tämä sitten seuraavaksi. Salainen puutarha on F. H. Burnettin  vuonna 1911 kirjoittama valovoimainen tyttökirja, jossa 10-vuotias, sairaalloiseksi ja kärttyisäksi kuvailtu Mary Lennox muuttaa Yorkshiren perukoille kolkkoon kartanoon kaukaisen sedän elätettäväksi. Maryn vanhemmat nimittäin kuolevat koleran runtelemassa Intiassa, eikä orvolle Marylle jää ket
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee erityisen läheiseksi Pekan so
Lue lisää