Kasper, Jesper ja Joonatan on hyvän mielen klassikkosatu


Thorbjørn Egner / suom. Aila Meriluoto / WSOY 1955

Kasper, Jesper ja Joonatan: kolme iloista rosvoa on Thorbjørn Egnerin hyvän mielen klassikkosatu vuodelta 1955. Se kertoo Kardemumman herttaisesta kaupungista, sen huolettomista asukkaista ja kolmesta veijarivarkaasta nimeltään Kasper, Jesper ja Joonatan. Rosvot asuvat hurjamaineisen mutta oikeasti kiltin lemmikkileijonansa kanssa sotkuisessa talossa kaupungin laitamilla. Leipänsä he käyvät ryöväämässä kaupunkilaisilta, eikä iloa pitävä poliisimestari Paavali viitsi eikä uskalla vangita kolmikkoa.

Vohkimisreissut leipomoon helpottavat aina hetkeksi nälkää, mutta ryöstely ei auta pitämään kotia siistinä. Kekseliäät varkaat ryöstävät toimeliaan mutta kipakan Sohvi-tädin kodinhoitajaksi. Suunnitelma menee tietenkin myttyyn lapsia naurattavalla tavalla Sohvi-tädin komentaessa miehet pesulle ja puita pilkkomaan.

Mönkään menee myös tihulaistrion seuraava rosvokeikka ja kolmikko päätyy telkien taakse. Lusiminen on kuitenkin Kardemummassa monta astetta hauskempaa kuin muualla, ja poliisimestari rouvineen huolehtii rosvojen mukavuudesta tuomalla selliin tuoreita kukkasia ja herkullista ruokaa. Sitten Kardemummassa syttyy tulipalo, ja kaupunki saa kolme epätodennäköistä sankaria.

Oi että miten pidimme lasten kanssa tästä tarinasta! Lapsuudesta se on jäänyt mieleen jopa vähän jännittävänä seikkailuna, ja kyllähän siinä pari hurjaa juttua tapahtuu: aluksi kerrotaan, että leijona on syönyt yhden rosvon varpaan, ja lisäksi kirjassa on paljon yöllistä hiippailua uinuvassa kaupungissa. Ja se tulipalo. Mutta kaikki on kuvattu niin harmittomasti, että lopputulos on aina hupaisa ja ilahduttava.

Kirja sisältää paljon lauluja, joista ihanin on totta kai Rosvolaulu.

Lue myös

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Viikon kirja: Ronja ryövärintytär