Kauan eläköön Runotyttö!


L. M. Montgomery / suom. Kaisa Ranta / kannet: Nuppu Print Company / Art House 2023

Runotyttö on Kaisa Rannan uusi suomennos L. M. Montgomeryn klassikosta, jossa orvoksi jäänyt Emily joutuu sukulaisten hoiviin. Haaveellisen ja syvästi tuntevan Emily Byrd Starrin kasvukertomus teki minuun lapsena niin suuren vaikutuksen, että allekirjoitin jonkin aikaa omat tarinani Emilia Uusikuuna.

Runotyttö alkaa surullisesti, kun Emilyn rakas isä kuolee. Äiti on menehtynyt aiemmin, ja niinpä isän hautajaisissa joukko tahdittomia sukulaisia arpoo, kuka joutuu ottamaan Emilyn riesakseen. Arpa osuu ankaraan Elisabeth-tätiin ja lempeään mutta siskoaan arastelevaan Laura-tätiin. Emily viedään Blair Waterin kylässä sijaitsevaan Uudenkuun kartanoon.

Emilyn uusi koti on hieno mutta pelottava paikka, jota syvästi uskonnollinen Elisabeth Murray johtaa rautaisella otteella. Ajankuvaan sopien tytöistä pyritään kasvattamaan hiljaisia ja tottelevaisia siveydensipuleita. Romaanien lukeminen ja (herra paratkoon!) kaikenlainen omien ajatusten raapustelu on ehdottomasti kielletty. Emily on kuitenkin syntynyt kirjoittamaan, eikä mikään voi tukahduttaa hänen intohimoaan: ei Elisabethin mielivaltaiset rangaistukset eikä kyläkoulun opettajan, neiti Brownellin, pilkka.

Emily elää osittain mielikuvitusmaailmassa, mutta on hänellä myös lihaa ja verta olevia ystäviä, kuten tohtori Burnleyn raisu Ilse-tytär, kartanoon apupojaksi pestattu, kunnianhimoinen Perry-poika ja taiteellinen Teddy Kent.

Runotyttö kertoo Emilyn varttumisesta, arjen sattumuksista, lapsen sinnikkyydestä ja rohkeudesta sekä ihanasta tyttöydestä, jota iso osa kirjan aikuisista yrittää vaientaa - onneksi siinä onnistumatta.

Lue myös:

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Pikku prinsessa herättää ajatuksia eriarvoisuudesta 

Pikku naisia on lumoava klassikko

Vuohi-Pekasta Kuttu-Peter: Johanna Spyrin Heidi on suomennettu uudelleen


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?