Veera Virtanen ja kiusaaja jatkaa suosittua lastenkirjasarjaa



Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten.
Tänä keväänä ilmestynyt Veera Virtanen ja kiusaaja on jo yhdestoista osa supersuosittua ja palkittua Viisi villiä Virtasta -sarjaa. Anneli Kannon kirjoittamat ja Noora Katon kuvittamat lastenkirjat ovat suursuosiossa myös meillä. (Ekaluokkalainen on jo vähän kasvanut niiden ohi, mutta tuleva eskarilainen fanittaa vielä kovasti.)

Veera Virtanen ja kiusaaja -kirjassa Virtasen perheen esikoislapsi Veera on jo ekaluokkalainen. Koulussa on kivaa, kunnes ikävät piirrokset ja ilkeä tekstiviesti saavat Veeran mielen myllerryksiin, varsinkin kun hänellä on syytä epäillä kiusaajaksi Kirstiä, hänen parasta ystäväänsä. 

Onneksi tilanne selviää, ja Veera saa taas viettää välituntejaan kepein mielin. 

Tämä yhdestoista kirja poikkeaa edeltäjistään jonkin verran, sillä aikaisemmissa osissa suurin osa Virtasen lapsista on ollut tavalla tai toisella tarinassa mukana, edes taustalla. Tällä kertaa Veera selvittää hankalan tilanteen aivan itse. Ainoastaan Vilma näytetään yhdessä kuvassa lukemassa tyttöjen yhteisen huoneen lattialla, muita sisaruksia ei näy. Tästä tuli itselleni vähän haikea olo: näin se Veerakin kasvaa ja viettää aikaansa entistä enemmän kaveriseurassa pienempien sisarusten touhutessa omiaan toisaalla.

Juttelen säännöllisesti lasteni, varsinkin koululaisen, kanssa kiusaamisesta: miten sen tunnistaa, miten sitä ehkäistään, miten toimitaan tilanteissa, joissa joutuu itse kiusatuksi tai näkee jotain toista kiusattavan. Veerakin oli asian suhteen vähän epävarma: 

"Hän tietää, että pitäisi kertoa äidille ja isälle. Pitäisi kertoa opettajalle. Mutta se olisi kantelemista ja kanteleminen on rumaa. Veera ei tiedä, mitä tehdä."

Onkin tosi hienoa, että Kanto otti käsittelyyn myös koulukiusaamisteeman, sillä hänen kirjansa ovat erittäin pidettyjä ja tarjoavat tärkeää vertaistukea monille eri-ikäisille lapsille. Kuopus toivoo hartaasti, että sarjaan tulisi myös sellainen kirja, jossa joku Virtasen lapsista joutuisi syystä tai toisesta lääkäriin tai sairaalaan. Ehkä sellainenkin osa saadaan vielä. :) 

***

Kirja: Veera Virtanen ja kiusaaja
Teksti: Anneli Kanto
Kuvitus: Noora Katto
Kustantaja: Karisto 2020

Lue lisää Viidestä villistä Virtasesta:





Kommentit

Lähetä kommentti

Täällä voit kommentoida! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Viikon kirja: Mio, poikani Mio

Kuva
Pari viikkoa sitten luimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa  Mio, poikani Mio  -kirjan.  Astrid Lindgrenin  klassikkosatu on tarina rohkeudesta ja ystävyydestä, vaikeista valinnoista ja epäitsekkyydestä. Samalla se on jännittävä ja mukaansatempaava seikkailu vaarallisine tilanteineen, yllättävine käänteineen ja sankarillisine tekoineen. Oli kerran kuninkaanpoika, joka oli kuutamolla ratsastamassa. Mio, poikani Mio  on tullut perheeseemme joululahjana ja odottanut kirjahyllyssä jo muutaman vuoden sopivaa hetkeä tulla luetuksi. Kirja oli yksi oman lapsuuteni suosikeista, mutta koska muistin sen paljon jännittävämmäksi kuin mitä se nyt sitten lopulta oli, venytin kirjan lukemista lapsilleni, kunnes koin, että he ovat tarinaan valmiita. Minulla on hämärä muistikuva minun ja pikkusiskoni yhteisestä huoneesta, jossa makasin kerrossänkymme yläpedillä tätä kirjaa lukien – ja pahaa ritari Kaamoa kovasti peläten.  Ja minä otin hänen kädestään kiinni. Mutta ei se ollutkaan käs
Lue lisää

Salainen puutarha on inspiroiva klassikko

Kuva
Kirja saatu kustantajalta arviointia varten. Muistan tykänneeni Salaisesta puutarhasta lapsena, mutta en muistanut juonesta muuta kuin sen, että joku lapsi oli ihan piloille hemmoteltu ja jossain oli salainen puutarha. (No tuo jälkimmäinen on toki pääteltävissä ihan kirjan nimestäkin.) Omat lapseni ovat usein tykänneet samoista kirjoista ja klassikoista kuin minä, mutta jouduin kuitenkin hiukan myymään kirjan ideaa heille ennen kuin he innostuivat. Lopullisen sysäyksen Salaisen puutarhan lukemiselle antoi lopulta kuopuksen iltasatuvalinta, Matilda , jossa päähenkilö kehui kirjaa. Esikoinen päätti sillä hetkellä, että hyvä on, luetaan tämä sitten seuraavaksi. Salainen puutarha on F. H. Burnettin  vuonna 1911 kirjoittama valovoimainen tyttökirja, jossa 10-vuotias, sairaalloiseksi ja kärttyisäksi kuvailtu Mary Lennox muuttaa Yorkshiren perukoille kolkkoon kartanoon kaukaisen sedän elätettäväksi. Maryn vanhemmat nimittäin kuolevat koleran runtelemassa Intiassa, eikä orvolle Marylle jää ket
Lue lisää

Vieläkö 1880-luvun Pikku Heidi kiinnostaa?

Kuva
Pikku Heidi  on yksi niistä lastenkirjallisuuden klassikoista, joita rakastin lapsena. Sain kirjan vanhemmiltani seitsemänvuotiaana, minkä huomasin etusivun omistuskirjoituksesta aloitettuani lukemaan kirjaa lapsilleni esikoisen juuri täytettyä seitsemän vuotta.  Äkäpussin maineessa olevan Alppivaarin luokse viisivuotiaana muuttaneen Heidin elämä huikeissa alppimaisemissa kiehtoi minua lapsena suunnattomasti, ja halusin lukea tarinan omille lapsilleni, vaikka molemmat suhtautuivat aluksi epäilevästi kirjan vetovoimaan. Pikku Heidi  on  Johanna Spyrin  vuonna 1880 kirjoittama satu pienestä tytöstä, joka orvoksi tultuaan varttuu ensin tätinsä hoivissa ja muuttaa sitten olosuhteiden pakosta isoisänsä luo syrjäiseen alppikylään. Heidiä kuvataan hyvin vaatimattomaksi, epäitsekkääksi ja kultaiseksi lapseksi ja hän sulattaa kaikkien ympärillään olevien sydämet. Heidi ystävystyy vuohia paimentavan, oppimattoman Vuohi-Pekan kanssa ja tulee erityisen läheiseksi Pekan so
Lue lisää