Kirja saatu arvostelukappaleena. Yksi länsimaailman rakastetuimpia tyttökirjoja, Pikku naisia , on minulle tärkeä romaani. Vielä muutama vuosi sitten hyllystäni ei löytynyt tätä L. M.   Alcottin  klassikkoa, mutta sittemmin olen paikannut puutteen hankkimalla kotikirjastooni peräti kolme eri painosta. (Muistan vieläkin sen sisäisen rauhan, joka minuun hetkeksi laskeutui, kun asettelin antikvariaatista ostamani ensimmäisen  Pikku naisia -kirjani hyllyyn Vihervaaran Annasta kertovien kirjojen viereen.) Mielestäni ehdottomasti kaunein Pikku naisia on tässä postauksessa kuvattu,  Art Housen  vuonna 2020 julkaisema teos Sari Karhulahden taitavalla suomennoksella. Pidän Karhulahden käännöksistä, jotka tavoittavat samaan aikaan sekä vanhan ajan hengen että nykykielen. Pikku naisia lienee useimmille tuttu kirjana tai elokuvana, mutta tässä kuitenkin pari sanaa kirjan henkilöistä. Toisin kuin tyttökirjoissa yleensä, tässä kirjassa ei ole vain yhtä päähenkilöä, vaan kirjassa esiintyy kokonainen

Kirjat saatu arvostelukappaleena. Tulisiivet , mikä yllättäjä! En olisi ihan heti uskonut, että inhimillistetyistä lohikäärmeistä kertova sarja tempaisee näin vahvasti mukaansa. Olen jopa googletellut sarjan juonikäänteitä jännittäessäni kohtalon lohikäärmeenpoikasten puolesta. Tulisiivet on Soturikissa -kirjoittajatiimiin kuuluvan Tui T. Sutherlandin menestyssarja. Sarjan viidestoista englanninkielinen osa julkaistaan ensi vuonna. Kaksi ensimmäistä kirjaa, Viiden poikasen ennustus ja Puuttuva perillinen , on jo saatavilla suomeksi, ja ensi vuonna ilmestyy kolmas kirja, Kätketty valtakunta . Sutherlandin luoman fantasiaseikkailun pääosassa ovat eri lohikäärmeheimoihin kuuluvat kohtalon lohikäärmeenpoikaset Pyrrhian valtakunnassa. Heimot käyvät veristä sotaa, sillä tonkija - siis ihminen - tappoi hiekkasiipiheimon kuningattaren, eikä uudesta hallitsijasta päästä sopuun. Perinteisesti joku kuningattaren tyttäristä haastaa hallitsijan kaksintaisteluun ja nousee siten uudeksi kuningattare

  Heli Rantala / Netta Lehtola / WSOY 2021 / arvostelukappale Meillä tykättiin kovasti Murtautuja Maurista ! Kekseliäs ja hauskasti kuvitettu satu riemastutti tarinallaan, jossa rosvoperheeseen ei synnykään toivottua pahista vaan avulias hyvis. Murtautuja Mauri on hassutteleva mutta myös tärkeitä erilaisuuden ja itsensä hyväksymisen teemoja esiin nostava kuvakirja. Sopii kaikenikäisten iloksi! Jorn Lier Horst / Hans Jorgen Sandnes / suom. Sanna Manninen / Otava 2021 / arvostelukappale Etsiväkaksikko -sarja on esikoisen luottolukemistoa, jonka uusia osia hän odottaa aina innolla. Tämän uuden, kahdeksannen osan hän hotkaisi eilen iltalukemisena. Kyselin kirjan/sarjan parhaita puolia, tässä muutama: Juoni on aina mielenkiintoinen. Etsiväkaksikko Tildan ja Oliverin seikkailut ovat tosi hauskoja. Kirjoissa on myös hiukan jännitystä. Teksti on sopivan kokoista. Kuvat ovat hienoja ja niitä on hyvä määrä. Olin muuten aika muikeana, kun esikoinen bongasi tämän uutuusosan lehtimainoksesta ja py

Lue meille äitikulta toimii nykyään enemmän Instagramin kuin blogin puolella, mutta päivitän jatkossa tännekin aina ne kirjaesittelyt, jotka olen julkaissut Instagram-tililläni (@luemeilleaitikulta). Instassa myös jaan kaikki uudet blogipostaukseni, joten kannattaa ottaa tili seurantaan! :) Lokakuussa olen kirjagrammaillut seuraavista lasten- ja nuortenkirjoista: Pomenia - Taikamaailma vaarassa Petronella Grahn / Kumma-kustannus 2020 / arvostelukappale Pomenia - Taikamaailma vaarassa on toinen osa satutaiteilija Petronella Grahnin trilogiasta. Tässä osassa tunnelma tiivistyy vähitellen yhä uhkaavammaksi: kun hyvästelemme hahmot kirjan lopussa, osa heistä on vakavassa vaarassa pahuuden levitessä varjomaisesti koko Pomenian ylle. Teille, jotka ette vielä ole vierailleet Pomeniassa, tässä pieni recap: Pomenia on keijujen, peikkojen, lohikäärmeiden ja muiden taikaotusten maa, jota johtaa Taikalinnassa asuva prinsessa Petronella apunaan viisas Unimestari Unonen. Ennustus tuo heid

  Pikku prinsessa / F. H. Burnett / WSOY 2017 (alkup. 1905) / suom. Toini Swan Luin tänä syksynä lapsille iltasaduksi F. H. Burnettin vuonna 1911 ilmestyneen Salaisen puutarhan , josta he pitivät valtavasti, pienistä ennakkoluuloista huolimatta . Mietin jo silloin, että olisi kiva lukea samalta kirjailijalta myös Pikku prinsessa , jota en muista lukeneeni lapsena. Kun sitten luimme Tilly ja kirjamatkaajat -kirjan, jossa Pikku prinsessa oli tärkeässä roolissa, asia oli sillä selvä: minun iltasatuvuorollani me selvitämme pienen Saara Crewen tarinan. (Ihme ja kumma, lapset eivät tällä kertaa protestoineet valintaani. Pidin tosin ennakkoon pienen mainospuheen ja kerroin, että kirjasta löytyy monta lasten suosikkielementtiä ilkeästä aikuisesta koviin koettelemuksiin ja onnelliseen loppuun. Lapset ovat ilomielin valmiita sietämään ties kuinka kieroja pahiksia ja karuja olosuhteita, kunhan hyvä voittaa pahan.) Pikku prinsessa on melko perinteinen tarina, jossa päähenkilö Saara päätyy rikkauks

  On taas aika viettää Halloweenia: pukeutua luurangoksi, kovertaa irvisteleviä kurpitsoita ja lukea kummitustarinoita! Alkuviikosta kaivoimme lasten askartelemat Halloween-koristeet esiin, ja nyt ikkunoissamme lentelee lepakoita ja nurkissa kurkkii kierosilmäisiä noitia. Halloweenin karmiviin tunnelmiin sopien luin Anu Holopaisen  kirjottaman Demonikuiskaajan* , joka on isommille alakoululaisille suunnatun IIK! -sarjan kuudes osa. Olen itse lukenut sarjasta Demonikuiskaajan lisäksi vasta  Kauhukännykän* ja Metsälammikon hirviön *, kun taas esikoinen on tänä syksynä ahmaissut muutkin osat. Sarja tarjoilee juuri sellaista jännitystä, josta hän pitää: ei lällyä vaan oikeasti vähän pelottavaa, mutta kenellekään ei loppujen lopuksi käy kuinkaan. Demonikuiskaaja / Anu Holopainen / kansi Anne Muhonen / Myllylahti 2021 / *arvostelukappale Sarjan päähenkilöinä ovat alakouluikäiset kaksoset Saku ja Sussa. He ovat fiksuja ja rohkeita (ehkä joskus vähän uhkarohkeitakin) ja osaavat näppärästi ratk

Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten. Anni kaverinkesyttäjä punaisella matolla jatkaa Kaisa Paaston kaveritaitoihin pureutuvaa sarjaa, joka kertoo alakoulua käyvästä Annista. Monille teistä Anni tuli tutuksi jo sarjan avausosasta ( Anni kaverinkesyttäjä ), mutta minä tutustun Anniin vasta nyt. Kirjan alussa hirmumyrskyn tuhoista järkyttynyt Anni saa idean elokuvasta, jonka tuotot käytettäisiin hyväntekeväisyyteen. Anni on uuden ystävänsä Riian kanssa kuvannut jo yhden elokuvan, joka esitettiin koulun Talent-kilpailussa, ja se homma oli sujunut ihan hyvin. Tällä kertaa projekti alkaa mennä metsään heti ensi metreillä, kun Riia ottaa tiimiin mukaan Annin inhoamat Julian ja Stiinan. Annin mielestä Julia ja Stiina ovat kiinnostuneita aivan vääristä asioista, kuten juhlamekoista ja punaisista matoista, ja Riian innottomuuskin alkaa hiertää.  Anni kaverinkesyttäjä punaisella matolla on sujuva ja vauhdikas tarina. Kaveritaidot ovat keskiössä, mutta niitä ei mitenkään alleviivata, vaan on l

  Merja ja Marvi Jalo / Reetta Niemensivu / WSOY 2021 / arvostelukappale Merja ja Marvi Jalon yhdessä kirjoittama Onnenkepparit on yksi 9-vuotiaani lempikirjasarjoista. Sarjasta on hiljattain ilmestynyt jo neljäs osa, Kepparikisat , joka on kuulemma paras tähänastisista. Sarjan päähenkilö, Olivia, on alakouluikäinen tyttö, joka rakastaa hevosia mutta on pahaksi onnekseen allerginen niille. Hän innostuu sattuman kautta keppareista ja perustaa ystäviensä kanssa keppihevosille oman Onnentallin. Kepparikisat-kirjassa Ratsuhaan talli järjestää suunnistuskilpailun, jossa kisataan keppareilla. Olivia on nopea ja taitava juoksija, ja hänestä povataan voittajaa. Palkinto on erittäin houkutteleva: uusi varsakeppari! Kun yksi pelaajista päättää pelata vilunkipeliä, Olivia eksyy ja loukkaa jalkansa. Pääpalkinto uhkaa laukata käsistä! Esikoinen suosittelee Onnenkeppareita kaikille alakoululaisille, joita kiva tarina ja keppihevostelu kiinnostaa. Sarjaa kuvittaa Reetta Niemensivu , joka on jälleen

Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten. Kyllä joulu on ihmisen parasta aikaa. Itse kuulun niihin, joita ei ollenkaan haittaa jo lokakuussa kauppoihin ilmestyvät joulukalenterit. Tunnustan nyt tässä ihan julkisesti, että olen jo kuunnellut Tähti tähdistä kirkkain - laulun (Loirin laulamana) ja ostanut pari joululahjaakin.  Jouluttelija kun olen, tartuin ahnaasti Kumma-kustannuksen uutuuskirjaan Ebenezerinkadun ihme, joka perustuu Dickensin  ikimuistoiseen Saiturin joulu -klassikkoon. Ehdin lukea kirjaa jo hiukan itsekseni, mutta sitten esikoinen valitsi sen yhteiseksi iltasatukirjaksi, joten luin sen lopulta lasten kanssa. Kirja on samaan aikaan sydämellinen joulukirja ja koskettava tarina isän ja pojan yhteisestä surusta ja toipumisesta.  Kirjan päähenkilö George Bishop asuu työorientoituneen isänsä ja lempeän isoäitinsä kanssa Ebenezerinkadulla. Georgen äiti kuoli jouluaattona kolme vuotta aikaisemmin onnettomuudessa, jossa äidin siskokin oli mukana. Surusta tolaltaan mennyt isä pää

Kirja saatu kustantajalta arviointia varten. Muistan tykänneeni Salaisesta puutarhasta lapsena, mutta en muistanut juonesta muuta kuin sen, että joku lapsi oli ihan piloille hemmoteltu ja jossain oli salainen puutarha. (No tuo jälkimmäinen on toki pääteltävissä ihan kirjan nimestäkin.) Omat lapseni ovat usein tykänneet samoista kirjoista ja klassikoista kuin minä, mutta jouduin kuitenkin hiukan myymään kirjan ideaa heille ennen kuin he innostuivat. Lopullisen sysäyksen Salaisen puutarhan lukemiselle antoi lopulta kuopuksen iltasatuvalinta, Matilda , jossa päähenkilö kehui kirjaa. Esikoinen päätti sillä hetkellä, että hyvä on, luetaan tämä sitten seuraavaksi. Salainen puutarha on F. H. Burnettin  vuonna 1911 kirjoittama valovoimainen tyttökirja, jossa 10-vuotias, sairaalloiseksi ja kärttyisäksi kuvailtu Mary Lennox muuttaa Yorkshiren perukoille kolkkoon kartanoon kaukaisen sedän elätettäväksi. Maryn vanhemmat nimittäin kuolevat koleran runtelemassa Intiassa, eikä orvolle Marylle jää ket

  Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten. Vihdoinkin pääsen kirjoittamaan Minisijaisesta ! Kirja on odottanut esittelyvuoroaan jo tovin, sillä lapseni ovat melkein joka ilta tapelleet siitä, kumman vuoro on lukea kirja varsinaisen iltasadun jälkeen. He ovat sadusta aivan haltioituneita! "Äiti, tämä Minisijainen on ihan mahtava kirja!" 9-vuotiaskin intoili. Häneltä harvemmin saa spontaaneja mielipiteitä kirjoista eli Minisijainen on tosiaan tehnyt suuren vaikutuksen. Kirjan sivuilla hääräilevä minisijainen on nimeltään Kukka Pikkarainen, ja hän on varhaiskasvatuksen raudanluja ammattilainen pienestä koostaan huolimatta.   Minisijaisen on kirjoittanut Vuokko Hurme , jonka kynästä on lähtöisin myös helppolukuinen Eläinhoitola Pehmo -sarja, joka on innoittanut lapset moniin eläinhoitolaleikkeihin, ja suosittu Kiepaus -sarja, monen muun teoksen lisäksi. Kuvituksesta on vastannut iki-ihana Giannetta Porta , joka on minulle erityisen rakas kuvittaja jo senkin vuoksi, että hän on

  Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten . Perheessämme on yksi aikuinen, joka tykkää rallista. Se en ole minä, mutta täytyy myöntää, että mieheni ralli-innostuksen myötä olen itsekin varovaisesti kiinnostunut lajista. Myös lapset kömpivät välillä isänsä kainaloon sohvalle rallia katsomaan, toki heillä saattaa olla motivaationa ylimääräinen ruutuaika, eikä niinkään itse autourheilu. Pasi Lönn on kirjoittanut ja Pirita Tolvanen kuvittanut Rallitallin , selkeän ja hyväntuulisen tietokirjan rallin perusasioista. Kirjassa käydään läpi muun muassa ralliauton rakenne, joka ei suinkaan ole aina samanlainen (kuten itse luulin), sillä asvaltti ja sora vaativat erilaiset pohjapanssarit. Rallissa mennään turvallisuus edellä, mikä hyödyttää tavallistakin autoilua: esimerkiksi turvavyöt ja nykyiset jarrujärjestelmät ovat saaneet alkunsa ralliteknologiasta. Tänä syksynä ajetaan Jyväskylässä MM-rallia 70. kertaa. Rallitalli juhlistaa siis myös tätä juhlavuotta ja Suomen suurinta vuosittaista urhei

Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten.   Osaatteko arvata, miksi yhdeksänvuotiaani tarrasi tähän kirjaan niin ahnein käsin? Kyllä - kansikuva on erittäin houkutteleva! Sateenkaarivärejä, kultaa ja kimallusta: aika lailla kaikkea mistä tuleva kolmosluokkalainen tykkää. Myös takakannen teksti sai hyväksynnän ja niinpä kirja pääsi luentaan. Kyseessä on siis Li z Pichonin kirjoittama ja kuvittama Tom Gates - Uskomaton kouluretki - kirja, joka kertoo Tom-nimisen koululaisen elämästä. Tom Gates on viidesluokkalainen poika, joka asuu äidin, isän ja isosisko Delian kanssa englantilaisessa kaupungissa. Tom kirjoittaa koulusta, kavereista ja arkisista sattumuksista päiväkirjaansa, johon hän myös piirtelee ja raapustelee sitä sun tätä.    Omaan makuuni tämäntyyppiset kirjat ovat vähän sekavia. Myös esikoinen sanoi, että kirjaan oli välillä vaikea keskittyä sinne tänne räiskyvän sisällön vuoksi, mutta muuten hän kyllä tykkäsi kirjan tyylistä. Erityiskiitosta hän antoi helppolukuiselle tekstille

  Marjatta Kurenniemi: Marjatan satuja Marjatta Kurenniemi , tuo kekseliäiden ja hassujen satujen kuningatar! Ai että miten tykkään hänestä. Ilahduin kovasti, kun löysin kirppikseltä (Kontista, mistäs muualtakaan) Marjatan satuja -nimisen pienen kirjan. Sen on kuvittanut Maija Ranta ja kustantanut WSOY , painos on vuodelta 1992. Marjatan saduissa on jonkin verran samoja tarinoita kuin Pilvipaimenessa (kalliihko mutta rakas löytöni Turun Kirjamessuilta) mutta se ei haittaa, koska jos tarina on tarpeeksi hyvä, sitä kannattaa lukea niin ohuista kuin paksuistakin kirjoista. Kuva vuodelta 2019: ei koronaa, ei maskeja, vain paljon vanhoja kirjoja ja yksi iloinen bloggaaja. Marjatan satujen kansi ei ole erityisen houkutteleva, enkä ollut yllättynyt, kun lapset nyrpistivät kirjalle nenäänsä. Mutta kun aloin lukea ääneen satua miehestä, joka rakensi talonsa ylösalaisin ja eukosta, jolla oli kirjaimellisesti peukalo keskellä kämmentä, lapset syventyivät kuuntelemaan. Kurenniemellä on ollut ker

Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten. Rontti-kissan kummallinen kesä on satu hyväntahtoisesta kotikissasta, joka ystävystyy hiirien ja simpanssin kanssa. Tarina alkaa Harri ja Ritva Tiittusen hiiriongelmasta. Avuksi haetaan kissanpentu Rontti, joka kuitenkin ymmärtää hiiriongelman hilpeällä tavalla väärin. Rontti tutustuu ullakolla asustaviin hiiriin, joista herkuttelua rakastava maailmanhiiri Pömpötti osoittautuu tärkeäksi ystäväksi neuvoineen. Kun Rontti uskaltautuu läheiseen Metsään, se kohtaa Kiertävä Sirkus Magnifiikuksen eläinväkeä. Reissulla sen mukaan tarttuu työttömäksi jäänyt simpanssi Sigismund, jota Tiittusen pariskunta erehtyy luulemaan rikkaaksi, Svaabiassa asuvaksi nappikauppiassukulaiseksi.  Rontti-kissan kummallinen kesä alkoi lupaavasti. Kielenkäyttö on erittäin kekseliästä ja leikittelevää, ja varsinkin eskarilaiseni oli riemuissaan monesta nokkelasta ilmaisusta. Jossain vaiheessa lasten kiinnostus alkoi kuitenkin hiipua, enkä oikeastaan edes ihmettele. Hauskasti

Kuva: Saku Aaltonen Photography Enid Blytonin (1897 - 1968) kirjasarjoista on tullut minulle jonkinlainen päähänpinttymä. Hankittuani toissatalvena lasten pyynnöstä viimeisetkin puuttuneet Viisikot olen alkanut poimia sieltä täältä myös muita Blytonin kirjoittamien seikkailusarjojen osia. Ja niitähän riittää! Yhteensä Blyton kirjoitti yli 600 kirjaa 40 vuotta kestäneen uransa aikana. Ihailtava saavutus siitäkin huolimatta, että tarinat toistavat itseään, ja kirjojen rikolliset Blyton veisti aina samasta puusta. Alla pikaopas Blytonin tunnetuimpiin sarjoihin, joissa 1) Viisikko/SOS/Neliapila/Viisi etsivää loikoilee nurmella/syö jäätelöä/käy uimassa 2) ja löytää jotain hämäräperäistä/arvokasta/ikivanhaa 3) jostain autiotalosta/luolasta/saarelta/sirkusvaunusta 4) syödessään pulskalta/puheliaalta/ystävälliseltä emännältä/taloudenhoitajalta/kokilta saamaansa hedelmäkakkua/säilykkeitä/kieltä 5) ja törmää sattumalta ohuthuuliseen/karskisti puhuvaan/pienisilmäiseen mieheen 6) ja

1800-luvun lopussa kirjoitettu Koditon löytyi yllätyksekseni esikoisen kirjeestä joulupukille. Hän kuuli kirjasta, kun luimme yhdessä Finlandia-palkittua Radio Popovia . Huomasin kyllä pienen kiinnostuksen välähdyksen esikoisen silmissä, kun kirjan päähenkilö vinkkasi Kodittomasta radiolähetyksessään, mutta olin silti yllättynyt, kun hän toivoi sitä joululahjaksi. Eihän siinä sitten auttanut kuin suunnata virtuaaliantikvariaattiin kirjaostoksille (ikään kuin tällainen olisi koskaan harmittanut minua). Saimme iltasatuna toimineen kirjan pari iltaa sitten päätökseen. Vanha tarina tempaisi meidät hyvin mukaansa, ja voin suositella kirjaa muillekin, joita kiinnostaa jännittävä ryysyistä rikkauksiin -seikkailu. Kirjan päähenkilön, Remin, tarina alkaa, kun hän on kahdeksanvuotias. Remi on löytölapsi ja viihtyy hyvin häntä hoitavan Barberinin emännän huomassa, mutta sitten talon isäntä palaa rampautuneena kotiin pitkältä työkomennukselta ja vuokraa Remin tapaamalleen kiertolaissoittoniekalle

Koiramies - kirppujen herra on kirjasarjan uusin osa. Koulukaveri oli suositellut lapselleni Koiramies -sarjaa. Laitoin muutaman osan varaukseen ja kävin noutamassa kirjastosta. En tiennyt itse kyseisestä sarjasta mitään, mutta kun tajusin, että kirjat ovat Dav Pilkeyn  käsialaa, arvasin, että kirjoista tykätään meilläkin. Dav Pilkey oli meille entuudestaan tuttu Kapteeni Kalsari -sarjasta, jossa parhaat ystävykset Erno ja Huuko ovat vahingossa luoneet rehtoristaan alushousuihin pukeutuvan supersankarin. Koiramies -sarjassa Erno ja Huuko ovat edelleen taustajoukoissa, sillä he piirtävät sarjakuvaa, jonka pääosassa on koiran pään sairaalassa saanut poliisi. Meillä on luettu jo sarjan kaikki osat, jotka ovat ilmestymisjärjestyksessä Koiramies Koiramies valloillaan Koiramies ja kaksi kissanpentua Koiramies ja Kisulii Koiramies - kirppujen herra ja joista viimeisin julkaistiin ihan vasta pari viikkoa sitten. Sarja on niin tokaluokkalaisen kuin eskarilaisenkin mielestä tosi hauska. Meillä t

Kirja saatu arvioitavaksi blogia varten. Roope Lipasti , tuo varsinais-suomalaisen huumorin lähettiläs ja mahtavan Lätkä-Laurin luoja, ilahduttaa meitä jälleen yhdellä helppolukuisella nuortenkirjalla. Lätkä-Lauri, joka aiemmin seikkaili Lukupaloissa, on saanut ihan oman kirjasarjansa. Viime vuoden loppupuolella julkaistu Lätkä-Lauri ja räpylän henki on sarjan avausosa, edeltäjiään pidempi ja mielestäni myös parempi, sellainen ihan oikea kirja . Kuvittajana jatkaa aiemmista Lätkä-Laureista tuttu Harri Oksanen . Tällä kertaa Lätkä-Laurin treenit alkavat aika tahmeasti. Ja aikaisin - jo puoli seitsemältä aamulla pitää olla jäällä! Ei ihme, että väsyttää ja että enkunkokeissa ei mene yksikään vastaus putkeen. Kaiken kukkuraksi joukkueessa on uusi maalivahti, Urpo, joka luulee olevansa ilmiselvä valinta joukkueen ykkösmolkeksi. Urpon uhittelu saa Laurin epäilemään ihmeräpylänsä tehoa. Miten Lauri pärjää, kun kummitäti järjestää paikallistelevision kuvausryhmän ottelua seuraamaan ja lupaa,